Greenpeace ja poronhoitajat saavuttivat tavoitteensa Inarin metsäkiistassa
Poronhoitajat ja Metsähallitus ovat saaneet päätökseen Inarin metsäkiistaa koskevat neuvottelut. Valtaosa hakkuiden uhkaamista metsistä rauhoitetaan 20 vuodeksi. Lähes 80 prosenttia Greenpeacen ja poronhoitajien vuonna 2003 määrittämistä tärkeistä laidunmetsistä on nyt siirretty hakkuiden ulkopuolelle. Noin 800 neliökilometriä Inarin vanhaa hakkaamatonta metsää pelastui näiden neuvottelujen ja Metsähallituksen aiemmin tekemien päätösten myötä.
Rauhoitettavilla alueilla on satoja vuosia vanhoja koskemattomia ikimetsiä. Luppojäkälää kasvavat vanhat metsät ovat tärkeitä porojen kevättalven laitumia. Monilla alueilla oli hakkuusuunnitelmia, jotka jäävät nyt toteutumatta.
Greenpeacen ja Inarin paliskuntien rajauksissa Inarissa oli kaikkiaan noin 107 000 hehtaaria metsämaita. Näistä pysyvään ja 20 vuoden rauhoitukseen on viime vuosien aikana ja viimeisimmissä neuvotteluissa päätynyt kaikkiaan noin 80 000 hehtaaria metsää, josta pääosa on vanhoja hakkaamattomia metsiä. Rauhoitettaviin metsämaihin liittyy lisäksi kymmeniä tuhansia hehtaareja luonnontilaisia kitumaiden metsiä ja joutomaita eli soita ja tuntureita. Metsätalouskäyttöön jäi noin 25 000 hehtaaria metsämaata, josta pääosa oli jo aiemmin hakkuin käsiteltyä metsää.
”Greenpeace, poronhoitajat ja saamelaisjärjestöt tekivät historiallista yhteistyötä. Hakkuut tärkeimmiltä alueilta on nyt torjuttu osin pysyvästi, osin 20 vuodeksi. Poronhoidon ja vanhojen metsien arvostus kasvaa ajan myötä. Emme usko, että 20 vuoden päästä Inarin hidaskasvuisia metsiä enää kannattaa kaataa selluksi, joten ratkaisu on hyvä”, toteaa Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.
”Paliskuntien, ympäristöjärjestöjen ja saamelaisneuvoston sitkeä yhteistyö tuotti lopulta hyvän tuloksen. Olemme tyytyväisiä, sillä sopimus päättää vuosikymmeniä jatkuneen epävarmuuden tilan, jossa poronhoito joutui aina väistymään hakkuiden tieltä. Saamelaiskulttuurille tärkeän poroelinkeinon toimintaa kuitenkin uhkaavat vielä esimerkiksi kaivosvaltaukset ja Inarinjärven suojelluille rannoille suunniteltu massiivinen rakentaminen”, sanoo Hammastunturin paliskunnan poroisäntä ja saamelaisneuvoston jäsen Jouni Lukkari.
Kahdeksan vuoden kamppailu metsien puolesta
Inarin paliskunnat vetosivat maa- ja metsätalousministeriöön poronhoidolle tärkeiden metsien hakkuiden lopettamiseksi ja tasapuolisten neuvottelujen aloittamiseksi vuonna 2002. Tämän jälkeen julkaistiin Greenpeacen ja paliskuntien yhdessä laatimat kartat arvokkaista metsistä. Greenpeace toi metsäteollisuuden asiakkaita ja ulkomaisen median edustajia tutustumaan kiistametsiin. Hakkuita vastaan osoitettiin mieltä muun muassa Lyypekissä, Berliinissä, Roomassa, Genevessä ja Haagissa. Vuonna 2005 Saamelaisneuvosto kokosi saamelaisjärjestöjen koalition poronhoitajien tueksi ja YK:n ihmisoikeuskomitea kielsi hakkuut kiistametsien yhdellä osa-alueella Nellimissä.
Kiistan herättämä huomion vuoksi StoraEnso on vuodesta 2006 ostanut puuta kiistakohteista vain, jos paliskunnat ovat hyväksyneet hakkuut. Käytännössä kohteiden hakkuut ovat olleet jäissä lähes viisi vuotta.
Kiistaa on ratkottu pala palalta. Vuonna 2003 Metsähallitus siirsi osan kiistametsistä metsätalouskäytön ulkopuolelle Muotkatunturin alueella. Vuonna 2006 päätettiin luopua hakkuista suojeltujen erämaa-alueiden metsätalousosilla. Varsinaiset neuvottelut poronhoitajien kanssa alkoivat Nellimissä 2009. Poromiesten Nellimin hakkuista nostama oikeusjuttu vedettiin pois, kun suurin osa alueen aiemmin hakkaamattomista metsistä sovittiin rauhoitettavaksi hakkuilta 20 vuodeksi.
Nellimin jälkeen noin puolet kiistasta oli vielä ratkaisematta. Neuvottelut näistä alueista alkoivat keväällä 2010. Greenpeace osallistui neuvottelujen taustatyöhön paliskuntien kanssa.
Nyt julkistettu, Muotkatunturin, Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskuntia koskeva sopimus rauhoittaa muun muassa Kessin erämaahan rajautuvan lähes 4 000 hehtaarin alueen, tuhansia hehtaareja Hammastunturin erämaahan rajautuvia metsiä sekä laajat alueet Inarinjärven luoteispuolella Partakon ja Kaamasen välimaastossa. Jo 1990–luvulla YK:n ihmisoikeuskomitealle kirjelmöineen Muotkatunturin paliskunnan talvilaitumet läntisessä Paadarskaidissa, Angelissa ja Vaskojoella kuuluvat rauhoitettaviin alueisiin.
Edelliset merkittävät metsien suojelupäätökset Pohjois-Suomessa tehtiin Inarin eteläpuolisissa Metsä-Lapin vanhoissa metsissä syksyllä 2009, kun Metsähallitus siirsi yli 80 prosenttia kiistellyistä kahdeksasta erämaametsästä pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle. Kittilässä, Sallassa, Savukoskella ja Sodankylässä rauhoitettiin 35 000 hehtaaria metsiä. Näihin metsiin kuuluu muun muassa saamelaisten kotiseutualueen eteläosassa sijaitseva Peurakairan alue.
Taustatietoja, kuvia ja kartta Inarin metsäkiistasta
Lisätiedot:
Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen, puh. 0400 346 329
Hammastunturin paliskunnan poroisäntä, saamelaisneuvoston jäsen Jouni Lukkari, puh. 0400 151 712
Greenpeace on riippumaton maailmanlaajuinen järjestö, joka kampanjoi ihmisten asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja rauhan edistämiseksi.