Komission avausta ilmastorahoituksesta on korotettava

Report this content

Greenpeace pitää Euroopan unionin komission tiedonantoa ilmastorahoituksesta tervetulleena. Se on ensimmäinen konkreettinen esitys rahoituksesta, jota teollisuusmaat esittävät kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Samalla Greenpeace kuitenkin muistuttaa, että komission esittämät luvut ovat kaukana siitä, mikä kehitysmaille tarjottavan ilmastorahoituksen todellinen tarve on. Komission ehdotus ei myöskään sisällä mitään ehdotusta rahoitusmekanismista, jolla riittävä rahoitus osana tulevaa Kööpenhaminan sopimusta pystytään takaamaan.

- Toivomme että komission esitys avaa lukkiutuneen neuvottelutilanteen ja johtaa uuteen ilmastosopimukseen Kööpenhaminassa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että EU itse haluaa selvitä ilmastokriisin laskusta pelkällä juomarahalla eikä maksaa oikeudenmukaista osuuttaan itse laskusta, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. Greenpeace vaatii teollisuusmailta kehitysmaille vähintään 110 miljardia euroa vuodessa ilmastorahoitusta nykyisen kehitysyhteistyörahan lisäksi. EU:n osuuden tästä tulee olla 35 miljardia. Tiedonannon luonnoksissa komissio on esittänyt EU:n rahoitusosuudeksi vain 13–24 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Jäsenmaiden kovan painostuksen seurauksena summa on vielä pudotettu 2-15 miljardiin, joka on 10-30 prosenttia komission ehdottamasta teollisuusmaiden 22–50 miljardin euron kokonaisrahoituksesta. Alhaisen kokonaissumman lisäksi komission ehdotuksessa on huolestuttavaa se, että trooppisten metsien suojeluun ja maatalouden kehittämiseen kohdistuva rahoitus on nyt leikattu ainoastaan 7–14 miljardiin euroon. Vielä viime vuonna komissio esitti metsäkadon puolittamisen vuoteen 2020 mennessä vaativan vähintään 35–75 miljardia euroa vuodessa. - EU pelaa vaarallista peliä trooppisten metsien ja siellä elävien ihmisten kohtalolla. Trooppinen metsäkato ei vähene ilman merkittävää uutta julkista rahoitusta jo vuodesta 2012 alkaen. Liika usko päästökaupan tai yksityisen sektorin tuoman rahoituksen kasvuun merkitsee sitä, että vuonna 2020 meillä ei ole enää trooppisia metsiä, joita suojella. - Tämä raha ei valu vain johonkin pohjattomaan kaivoon, vaan sillä toteutetaan konkreettisia päästövähennyksiä, jotka kehitysmaiden on rahaa vastaan raportoitava ja todennettava. Rahalla pelastetaan ihmishenkiä, ennaltaehkäistään konflikteja ja ympäristöpakolaisuutta. YK:n kehitysohjelman raportti arvioi, että jokainen dollari, joka investoidaan katastrofien ennaltaehkäisyyn voi estää seitsemän dollarin menetykset. Rahat ovat investointi tulevaisuuteen, Kyllönen muistuttaa.

Avainsanat: