Kööpenhaminan ratkaisevat ilmastoneuvottelut alkoivat - Ministeri peittelee Suomen kantaa hiilinielukysymykseen
Suomen ja muiden teollisuusmaiden metsistä uhkaa tulla tänään alkaneiden Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden suuri porsaanreikä, joka laskee teollisuusmaiden tavoitteiden tasoa jopa viidellä prosenttiyksiköllä.
Greenpeacen saamien tietojen mukaan myös Suomi ajaa Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa kantaa, jossa metsien hiilinielujen laskennassa käytettäisiin vertailujaksona tulevaisuuteen sovittua ajanjaksoa. Viime viikon ilmastofoorumissa ministeri Paula Lehtomäki ja virkamiehet eivät suostuneet kuitenkaan tarkentamaan Suomen kantaa. - Aiemmin Suomen kanta on ollut varauksellinen tällaisia ennusteisiin perustuvia laskentatapoja kohtaan, ja hyvistä syistä. Ennusteista on vaikea tehdä läpinäkyviä ja tasapuolisia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tästä kriittisestä kannasta on luovuttu, kertoo Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. Metsät sitovat ilmakehästä hiiltä. Ilmastonmuutoksen kannalta on merkityksellistä pienenevätkö vai suurenevatko maailman metsät. Jos metsät hakkuiden seurauksena vähenevät, niin samalla vähenee metsien ilmakehästä sitoman hiilen määrä. Tämä hiilinielun pieneneminen on siten verrattavissa hiilidioksidipäästöön muilla sektoreilla. Greenpeacen tietojen mukaan Suomi kannattaa nyt mallia, jossa metsien hiilinielua verrataan metsien ennakoituun tulevaisuuden kehitykseen. Suomi on ennustanut metsänielun suuruudeksi vuoteen 2020 mennessä vain 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on noin 10 miljoonaa tonnia vähemmän verrattuna metsänielumme kokoon sekä nykytilanteessa että vuonna 1990. [1] Tässä tulevaisuuden ennusteisiin perustuvassa laskentatavassa Suomi siis hävittää näkyvistä metsän hiilinielun pienenemisen 10 miljoonalla tonnilla. - Yhteensä tulevaisuuden ennusteisiin perustuva laskentatapa voisi helpottaa teollisuusmaiden ennestäänkin alakantissa olevia päästöjen vähennystavoitteita vielä jopa viidellä prosenttiyksiköllä. Kuinka uskottavalta tällainen tavoitetaso mahtaa näyttää kehitysmaista, kysyy ilmastovastaava Simo Kyllönen. Ilmastoneuvotteluissa sovittavat laskentamallit koskevat teollisuusmaita, mutta hakkuille armolliset laskentatavat eivät voi olla vaikuttamatta kehittyvien maiden neuvottelukantoihin, kun kättä väännetään trooppisen metsäkadon torjuntaa koskevista säännöistä. Jos Suomen kannattama malli hyväksyttäisiin, sillä voisi olla kohtalokkaita seurauksia myös trooppisissa metsissä. Greenpeace vaatii, että hiilinielulaskenta perustuu historialliseen vertailujaksoon. Silloin suuret hakkuut, jotka pienentäisivät metsiä alle vertailujakson metsän määrän, näkyisivät laskelmassa hiilinielujen pienenemisenä. Tämän kompensoimiseksi maan olisi joko vastaavasti pienennettävä muualla päästöjään tai ostettava päästöoikeuksia. Tätä mallia Suomi on pyrkinyt välttämään, jotta suuretkaan hakkuut Suomessa eivät johtaisi pakkoon hankkia päästöoikeuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Greenpeacen tiedusteluista huolimatta ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei ole selventänyt, mitä laskentamallia Suomi alkavissa ilmastoneuvotteluissa ajaa. Greenpeace vaatii ministeriä vakuuttamaan julkisesti, ettei Suomi aja laskentamallia, joka Suomen metsätalouden ahtaiden kansallisten intressien takia jättäisi merkittävän osan metsäkadon aiheuttamasta hiilidioksidipäästöjen kasvusta ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Viite: [1] http://unfccc.int/files/kyoto_protocol/application/pdf/ec061209.pdf
Avainsanat: