Metsäteollisuuden kriisi: mistä ratkaisut?

Metsäntutkimuslaitos Metla julkaisee huomenna arvionsa suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Ennakkotietojen mukaan arvio on massa- ja paperiteollisuuden osalta synkkä – nykyinen tuotannon taso jäisi pysyväksi myös laman jälkeen.

Rakennemuutoksen syyt Handelsbankenin sijoitusanalyytikko Sampo Timosen mukaan ”metsäteollisuudessa ei ole kysymys perinteisestä kustannuskriisistä. Tuotantokustannukset eivät ole nousseet inflaatiota nopeammin. Timosen mielestä koko kriisi on metsäyhtiöiden omaa syytä. Ne rakensivat 2000-luvun vaihteen noususuhdanteessa velkarahalla uutta kapasiteettia kaikkialla maailmassa. Kasvumahdollisuudet näyttivät erinomaisilta. Teleoperaattorit ja it-yritykset mainostivat suurella volyymilla tuotteitaan, ja paperille riitti kysyntää. Mutta sitten it-kupla puhkesi ja paperin kysyntä romahti. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ei vastaa niitä odotuksia, joiden varaan uutta kapasiteettia rakennettiin." (1) IIASA:n tutkija Sten Nilsson vahvistaa, että paperiteollisuus on kriisissä globaalisti, ei vain yksittäisissä maissa. (2) Teollisuuden sijoittumispäätöksiä ohjaa ennen kaikkea halu toimia kasvavilla markkinoilla. Paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen arvioidaan alenevan teollisuusmaissa yli kolmanneksella vuosina 2000-2020 ja vastaavasti kaksinkertaistuvan kehittyvissä maissa. (3) Mistä metsätalouden ja metsäteollisuuden leipä tulevaisuudessa? • Puun käytöllä rakentamisessa voidaan korvata ilmastolle haitallisia sementtiä ja terästä ilman, että rakennusten käytönaikainen energiankulutus kasvaa. Rakentamisen puutuotteilla on moninkertainen jalostusarvo sekä bioenergiaan että kuitupuuhun nähden. Hyvillä politiikkatoimilla ja tuotekehityksellä puusta ja puurakentamisesta voi kehittyä vähintään paperin veroinen vientituote. • Puunjalostuksen yhteydessä toimivat biojalostamot voivat tuottaa puusta arvokkaita kemikaaleja, nestemäisiä polttoaineita sekä sähköä ja lämpöä. Biojalostamojen nopea kehittäminen säilyttää metsätalouden työpaikkoja ja nostaa kaiken puunjalostuksen kannattavuutta. • Puun käytön uudet kasvualat luovat runsaasti liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia muun muassa konepajateollisuuteen. Esimerkkejä tulevaisuuden vientituotteista ovat pienen kokoluokan bioenergialaitokset sekä rakentamisen puutuotteiden jalostamiseen liittyvä tekniikka ja osaaminen. VTT:n erikoistutkija Lauri Hetemäen mukaan metsätalouden työllisyys nojaa tulevaisuudessa erityisesti puurakentamiseen ja muihin korkean jalostusasteen puutuotteisiin, bioenergiaan, kemiantuotteisiin sekä matkailu- ja virkistyspalveluihin, joiden tuotanto kuluttaa vähän energiaa ja joiden kysyntää päästötavoitteet ja uusiutuvan energian lisäys kasvattavat. Kysyntä sahatuotteille nousee, jos ilmastonmuutoksen takia puuta suositaan entistä enemmän rakennusmateriaalina. Hetemäki suhtautuu skeptisesti siihen, että älytarrojen tai muiden uusien paperituotteiden laajamittainen tuotanto sijoittuisi Suomeen. (4) Joensuun yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnellin mukaan ”metsäala voisi etsiä tulevaisuuden tuotteita muun muassa bioenergiasta, rakentamisesta, pakkauksista ja puuhun perustuvista kemikaaleista. Näillä aloilla kysyntä kasvaa Euroopassakin.” Donner-Amnellin mukaan yksi pahimmista uusiutumisen esteistä on suurten metsäyhtiöiden konservatiivisuus. TKK:n professori Tapani Vuorisen mukaan metsäteollisuuden merkitys on siirtynyt ja siirtymässä bulkkituotannosta konepaja- ja kemianteollisuuteen sekä osaamisen ja suunnittelupalvelujen tarjoamiseen. Vuorinen suosittelee, että ”painopiste on siirrettävä metsäteollisuudesta uusiutuvan biomassan kestävään käyttöön energiatuotteissa ja biomateriaaleissa sekä asiakkaisiin asti ulottuviin arvoketjuihin”. (5) Myös professori Jyrki Kettusen mukaan alan tärkein voimavara on osaaminen. Hän korostaa, että metsäteollisuuden tulevaisuuden kasvu on kiinni kulutustavaroiden, lääkkeiden ja elintarvikkeiden tapaisissa tuotteissa eikä paperissa sekä ihmettelee alhaista kiinnostusta selluteollisuuden sivutuotteiden jalostamiseen energiaksi. (6) Miten Metlan arviot vaikuttavat energiapolitiikkaan? Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen alentumisessa on ollut kyse enemmän teollisuuden rakennemuutoksesta kuin laman aiheuttamasta väliaikaisesta notkahduksesta. Sähkönkulutusarviot tulee päivittää vastaamaan todellisuutta. VTT:n Hetemäki arvioi, että metsäteollisuuden rakennemuutos alentaa kotimaisen ainespuun käyttöä viidenneksellä sekä lisää hakkeen, sahanpurun ja muun energiapuun saatavuutta. (7) Sähkönkulutuksen aleneminen, bioenergian arvioituakin suuremmat lisäysmahdollisuudet ja merkitys metsätalouden työpaikkojen turvaajana heikentävät entisestään elinkeinopoliittisia perusteita ydinvoiman lisäämiselle. Metsäteollisuusyritysten tavoitteena on myydä entistä enemmän ydinsähköä markkinoille, ei hankkia sähköä uusia investointeja varten. Ydinsähkö ei työllistä metsätalouden ja metsäteollisuuden työntekijöitä. Esim. metsäyhtiö UPM omistaa 26 prosenttia Suomessa toimivista ydinvoimaloista. Sähköä riittää jo nyt, ennen Olkiluoto 3:n valmistumista myytäväksi 3 TWh. Kajaanin tehtaan sulkemisen jälkeen jo neljännes UPM:n tuloksesta tulee sähkön myynnistä markkinoille. (8) Metsäteollisuus ei ole esittänyt mitään ydinvoiman lisäyssuunnitelmia vastaavia investointeja. Massa- ja paperiteollisuuden tekohengitys voi kostautua Valtioita on yleisesti varoitettu käyttämästä elvytyspolitiikkaa talouden rakennemuutosten estämiseen. Tällainen politiikka voi estää uusien kasvualojen syntyä sekä johtaa uusiin kriiseihin, kun sektorien korkean tuotannontason säilymiselle ei ole pitkällä aikavälillä edellytyksiä. Metsäteollisuuden vaatimuksissa rajuista verojen ja maksujen alennuksista sekä etuoikeudesta puun hankintaan on tekohengityksen maku. Massa- ja paperiteollisuuden erikoisasema suomalaisessa elinkeinopolitiikassa on perustunut sen perinteisesti suureen merkitykseen kansantaloudelle. Mutta jos ala on kyvytön kilpailemaan samoilla ehdoilla kuin kaikki muut toimialat, voi kysyä kuinka tärkeä se kansantaloudelle todella on ja missä vaiheessa siitä tulee riippa. Paperiteollisuuden ylikorostunut asema on osaltaan vaikuttanut siihen, että uusia innovaatioita puurakentamisen ja muiden puutuotteiden, kuten huonekalujen, tuotantoon ei ole syntynyt tai hyödynnetty riittävästi. Tuotekehitys, metsänhoito, raaka-aineketjut ja energiapolitiikka on valjastettu palvelemaan paperia ja kuitupuuta, jolloin uudistuminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta, eikä laadukasta sahapuuta ole ollut juuri tarjolla. Metsien käytön tulevaisuus Tulevaisuudessa on arvioitava kiihkottomasti metsien eri käyttötarkoituksien yhteensovittamista ja taloudellista merkitystä: • Puutuotteet • Bioenergia • Massa- ja paperiteollisuus • Biokemikaalit • Luonnonsuojelu • Hiilen sidonta • Matkailu- ja virkistyskäyttö • Porotalous ja muut luontaiselinkeinot Suomalainen metsänhoito ja korjuumenetelmät ovat tähän asti tähdänneet puuntuotannon maksimoimiseen nimenomaan massa- ja paperiteollisuutta varten. Laadukkaan sahapuun tuotantoon tähtääviä metsänhoito- ja korjuumalleja ei ole suosittu ja esimerkiksi erirakenteista, avohakkuuvapaata metsänkasvatusta on jopa yritetty kieltää. Korjuumenetelmät ovat yksipuolisia, koska pystykaupan suosimisen takia puun korjuusta (myös sahatukin) huolehtii usein kuitupuun ostaja. Metsäalan rakennemuutos on syy vapauttaa ja monipuolistaa myös metsänhoitoa. Laadukkaan sahapuun tuotanto vaatii muutoksia metsänhoitoon ja puumarkkinoihin. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta tähän liittyy myös mahdollisuuksia. Metsien merkitys hiilen sitojina korostuu tulevaisuudessa. Lyhyen kiertoajan metsätalous ja avohakkuut eivät todennäköisesti ole paras vaihtoehto hiilensidonnan kannalta . Kuitenkin Suomessa on viime vuosina siirrytty juuri tähän suuntaan eli lyhennetty metsien kiertoaikaa entisestään. Monipuolistamalla metsänhoidon malleja voitaisiin kehittää myös metsien muita käyttötarpeita paremmin huomioivia talousmetsiä. Luonnon monimuotoisuus, matkailu, poronhoito, virkistys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen olisivat mahdollisia hyötyjiä avohakkuumetsätalouden vaihtoehtojen lisääntyessä. Lyhyellä aikavälillä kotimaisen puun tarpeen väheneminen antaa ilmeisiä mahdollisuuksia myös metsien suojelulle. Kasvava energiapuun käyttötarve kohdistuu lähinnä nuoriin metsiin ja kuitupuuhun, joiden käyttö onkin vähenemässä eniten massa- ja paperiteollisuuden kutistuessa. Tämä antaa tilaa lisätä metsien suojelua erityisesti Etelä-Suomessa, jossa metsiä on suojeltu vain noin 2 prosenttia. Suomalainen metsäteollisuus on tehnyt maineelleen paljon hallaa puunhankinnan kannalta marginaalisilla hakkuilla luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaissa kohteissa. Kestävä metsätalous, joka pysyy pois aarniometsistä, on tulevaisuuden kilpailuvaltti riippumatta siitä, mihin puuta käytetään. Viitteet: (1) SK 22.9.2008. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/anne-brunila-metsateollisuuden-tulevaisuus-suomessa-ratkaistaan-tulevina-viikkoina (2) Sten Nilsson, IIASA 2008: Economic Crisis and the Global Forest Sector. http://www.mmm.fi/attachments/metsat/kmo/5GMEort9y/Nilssons_abstract.pdf (3) Lauri Hetemäki 29.4.2009: Mihin Suomen metsäalan rakennemuutos vie? http://www.metla.fi/hanke/50168/pdf/hetemaki_SMS100v_290409.pdf (4) Lauri Hetemäki 29.4.2009: Mihin Suomen metsäalan rakennemuutos vie? http://www.metla.fi/hanke/50168/pdf/hetemaki_SMS100v_290409.pdf (5) Tapani Vuorinen 10.10.2008: Kemiallisen metsäteollisuuden tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu. http://www.smy.fi/smy/Materiaalitdeve.nsf/allbyid/D1FE63CC843A684BC22574E100459236/$file/PMA25-TapaniVuorinen.pdf (6) Turun Sanomat 27.8.2006 http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-08-27,104:2:401024,1:0:0:0:0:0: (7) Lauri Hetemäki 29.4.2009: Mihin Suomen metsäalan rakennemuutos vie? http://www.metla.fi/hanke/50168/pdf/hetemaki_SMS100v_290409.pdf (8) Tekniikka&Talous 17.10.2008: Paperikoneita kiinni: UPM:stä tulee ydinenergiayhtiö. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article148099.ece