Mielenilmaukset sademetsien hakkuita vastaan jatkuvat Indonesiassa - Kööpenhaminassa ratkeaa metsien kohtalo
12 päivää ennen Kööpenhaminan ilmastokokouksen alkua Greenpeacen aktivistit ovat keskeyttäneet sellu- ja paperijätti APP:n sellun lastauksen keskellä arvokasta suosademetsäaluetta Riaun maakunnassa Sumatran saarella. Neljä aktivistia Kaakkois-Aasiasta ja Keski-Euroopasta ovat olleet yli yhdeksän tuntia lukittautuneina nostureihin APP:n lastaussatamassa. Toissa viikolla Greenpeacen aktivistit pysäyttivät toisen sademetsiä raivaavan selluyhtiön Aprilin laittomat hakkuut.
Greenpeace sulki Sinar Mas -yhtiön omistaman sellu- ja paperijätti APP:n laitoksen kiinnittääkseen Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla huomion Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoamiseen. Sinar Mas on maailman johtava ilmastokatastrofin aiheuttaja, sillä yhtiön sellun, paperin ja palmuöljyn tuotannon tieltä raivataan jatkuvasti turvesoita ja sademetsää plantaaseiksi. - Tämä mielenilmaus koskettaa myös Suomea, sillä Sinar Mas on viimeksi tänä vuonna toimittanut indonesialaista palmuöljyä IOI Groupin laitokselle Hollantiin. Kyseinen IOI on Neste Oilin ainoa tiedossa oleva palmuöljyn toimittaja, kertoo Greenpeacen palmuöljykampanjavastaava Maija Suomela. Metsien suojelu ja trooppisen metsäkadon pysäyttäminen on yksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen tärkeistä tavoitteista. Metsän hävittäminen aiheuttaa jopa viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja voimistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia monilla jo ennestään herkillä alueilla. - Mitä haavoittuvampia metsät ovat ilmastonmuutokselle, sitä suurempi on riski että metsien sitoma hiili karkaa ilmakehään. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään ja samalla metsien elintärkeä biodiversiteetti menetetään, muistuttaa Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. Greenpeace vaatii, että Kööpenhaminan sopimuksessa luodaan tehokkaat keinot sekä trooppisen metsäkadon torjumiseksi että luonnontilaisten metsien säilyttämiseksi myös teollisuusmaissa. Tavoitteena tulee olla trooppisen metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttamiseksi teollisuusmaiden on osoitettava vuosittain vähintään 30 miljardia euroa julkista tukea kehitysmaille. Sopimuksessa on myös oltava selvät säännöt sille, kuinka teollisuusmaat saavat laskea metsien hiilinieluja hyväkseen. - Teollisuusmaiden johtajat ja yritykset ovat nyt paljon vartioina. Heidän käsissään on ilmaston ja metsien suojelun kohtalo. Kööpenhaminassa voidaan joko ottaa ilmastotavoitteet vakavasti ja luoda metsien suojelulle tehokkaat keinot, tai metsiin liittyvät kansainvälisten sopimusten porsaanreiät ja halvat luonnonvarat otetaan häikäilemättömästi käyttöön. Silloin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja hiiltä sitovat ja monimuotoiset metsät voidaan unohtaa, jatkaa Kyllönen. Kuvia APP:n hakkuista Indonesian sademetsässä: http://www.greenpeace.org/seasia/id/photosvideos/photos/APP-clearing
Avainsanat: