Olkiluodon laadunvalvonta vuotaa edelleen
Säteilyturvakeskuksen neljännesvuosiraportin mukaan laatuongelmat Olkiluoto 3:n työmaalla jatkuvat edelleen eikä turvallisuuskulttuurin puutteista ole päästy eroon.
Raportin mukaan reaktorin suojarakennuksen teräsvuorauksen hitsausten yhteydessä hitsejä oli aikaisemmin paikoin hiottu liian ohueksi. TVO, laitostoimittaja eikä valmistaja havainnut ohentumia, ja ne korjattiin vasta STUK:n puututtua niihin. Hitsien laatua ei muutoinkaan aina varmisteta vaadituilla testeillä, vaikka hitsauksen laaturikkeistä on raportoitu jo usean vuoden ajan. Arevan ja sen alihankkijoiden uusien valvojien ja tarkastajien perehdytyksessä on edelleen ongelmia. Monikielisen työmaan kommunikaatiovaikeudet jatkuvat myös. Työmaalla toimii edelleen henkilöitä, jotka eivät tunne siellä noudatettavia turvallisuusperiaatteita tai tiedä velvollisuudestaan sekä tavoista puutteiden ja ongelmien esiintuomiselle. Laitteiden asennussuunnitelmissa on puutteita, ja STUK vaatii TVO:ta muun muassa selvittämään, miten Areva on ohjeistanut alihankkijansa asennussuunnitelmien laadinnan. [1] "Ydinvoimalatyömaa ei ole tuonut suomalaisille työtä. Eikä se tuota vielä edes sähköä. Sen sijaan on saatu lukemattomia laatuvirheitä, joiden yhteisvaikutusta laitoksen riskeihin ei tiedä kukaan. On käsittämätöntä, että laatuvirheet läpäisevät edelleen kolme eri tarkastusta. Tällaisia laiminlyöntejä ei voi hyväksyä, kun rakennetaan maailman suurimman ydinreaktorin prototyyppiä", toteaa Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta. Olkiluoto 3 -ydinreaktorin piti aloittaa sähköntuotanto viime kesään mennessä, mutta nyt käyttöönotto on lykkääntynyt vähintään kolmella ja puolella vuodella. Laitoksen kustannukset ovat nousseet eduskunnalle esitetystä 2,5 miljardista eurosta 5,5 miljardiin euroon. Suurimman osan erotuksesta maksavat ranskalaiset veronmaksajat. "Olkiluodosta on otettava opiksi. Suomeen ei tarvita uusia, epävarmoja ydinvoimakokeiluja, vaan uusiutuvaa energiaa. Näin työllistetään heti suomalaisia, voidaan vähentää nopeasti kivihiilen käyttöä ja vältytään ydinvoiman riskeiltä", Myllyvirta jatkaa. Viite: [1] http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/raportointi/fi_FI/nvr3-2009/, sivut 12-13
Avainsanat: