Selvitys: ydinvoimayhtiöt suurimpia kivihiileen investoijia

Report this content

Suomeen rakennetaan vuosina 2005-2015 paljon uutta sähkön ja lämmön tuotantoa. Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaisi kivihiilivoimaloiden sulkemisen.

- Ydinvoimayhtiöt ovat julistaneet vuosikaudet, miten ydinvoiman lisärakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen. Samalla ne rakentavat uusia kivihiilivoimaloita, joita niillä ei ole mitään aikomusta sulkea vuosikymmeniin. Lisäksi selvityksessä kävi ilmi, että suunnitellut ydinvoimalahankkeet ovat jo nyt heikentäneet energiayhtiöiden halua investoida uusiutuvaan bioenergiaan, sanoo Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta. PVO:n ja Fortumin vuosina 2005-2015 rakentamat ja suunnittelemat uudet voimalat tuottaisivat neljä miljoonaa tonnia hiidioksidipäästöjä. Määrä on yli 10 prosenttia Suomen sähkön ja lämmön tuotannon koko päästöistä ja vastaa sitä, että kaikilla suomalaisilla henkilöautoilla ajettaisiin 20 kilometriä enemmän päivittäin. PVO ja Fortum ovat vastuussa kolmesta neljäsosasta uusien voimaloiden päästöistä ja kaikista kivihiiltä käyttävistä hankkeista. Greenpeacen selvitys osoittaa, että uudet investoinnit menevät saastuttaviin polttoaineisiin ja vanhaan tekniikkaan. Monessa tapauksessa päästöt energiayksikköä kohden ovat jopa suurempia kuin vanhoissa voimaloissa. Poistuvat yksiköt korvataan yleensä suuremmilla, mikä tarkoittaa, että myös kokonaispäästöt kasvavat.Lisäksi monissa voimaloissa edes tekniset ratkaisut eivät mahdollista uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista lähelle sataa prosenttia ilman kalliita muutostöitä. - Suomessa investoidaan nyt uuteen kapasiteettiin poikkeuksellisen paljon, sillä voimaloita vanhenee ja niitä suljetaan kiristyvien EU-normien vuoksi. Nyt olisi hyvä mahdollisuus uudistaa energiantuotantoa myös hiilidioksidipäästöiltään paremmaksi, mutta on pöyristyttävää huomata, että kehitys menee itse asiassa päinvastaiseen suuntaan. Tehtävät virheinvestoinnit tulevat kalliiksi, kun päästötavoitteet tiukkenevat. Suomen energiajärjestelmän täytyy toimia käytännössä nollapäästöillä vuonna 2050, eli silloin, kun nyt rakennettavat laitokset tulevat käyttöikänsä päähän, Myllyvirta toteaa. Bioenergia, tuulivoima ja muu uusiutuva energia vastaavat vain neljäsosasta sähkön ja lämmön tuotannon suunnitellusta lisäyksestä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös hyviä hankkeita, kuten Rovaniemen Energian 75-prosenttisesti uusiutuvaa bioenergiaa käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos sekä viimein käynnistyvät tuulivoimahankkeet. Greenpeace vaatii hallitukselta voimakkaampia viestejä energiayhtiöille kivihiilen ja turpeen käytön vähentämisestä sekä uusiutuvan energian lisäämisestä. Suomen tulee sitoutua tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin ilmastolailla. Rakennusten ja sähkölaitteiden energiantarpeen vähentämiseksi tarvitaan laaja kansallinen ohjelma. - Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa vähentämällä energian tarvetta sekä uusio- että korjausrakentamisessa. Sähkön tarvetta voidaan vähentää järkevillä teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020 mennessä. Mitä kauemmin näihin mahdollisuuksiin tarttumista lykätään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen nousee, Myllyvirta varoittaa. Selvitys Saastuttaminen kannattaa (15 s.): http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa.pdf Power point -esitys Saastuttaminen kannattaa -selvityksestä: http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa-gree

Avainsanat: