Teollisuusmaat neuvottelevat kohti ilmastokatastrofia

Bonnissa tänään päättyvä YK:n ilmastokokous jää tuloksiltaan laihaksi. Greenpeace pitää tilannetta vakavana, sillä hallituksilla on enää puoli vuotta aikaa neuvotella kasaan ilmastosopimus, joka on määrä allekirjoittaa Kööpenhaminassa joulukuussa.

"Johtavien ilmastotutkijoiden mukaan maailman ilmastopäästöt on käännettävä nopeaan laskuun viiden vuoden sisällä. Ryhmä teollisuusmaita on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei niillä ole aikomustakaan ottaa tutkijoiden varoituksia vakavasti", sanoo Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen Bonnista. "USA, Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Venäjä ja Kanada käyttäytyvät kuin mitään todellista uhkaa ei olisikaan ja laittavat kansalliset lyhyen aikavälin intressinsä maailmanlaajuisen ilmastokriisin torjumisen edelle." Teollisuusmaiden tähän mennessä julkistamat kansalliset tavoitteet jäävät kauas siitä, mitä niiltä ilmastotieteen valossa tarvittaisiin. Japani ilmoitti keskiviikkona, että se aikoo vähentää päästöjä ainoastaan 8 %. Uusi-Seelanti ei ole vaivautunut ilmoittamaan vielä tavoitetta, ja Kanadan päästöt ovat vähennysten sijaan kasvamassa. Australia asettaa omille vaatimattomille toimilleen mittavia ehtoja ja USA:n tavoite yltää vaivaiseen 0-4 % vähennykseen. " Teollisuusmailta tarvitaan 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä, mutta tähän mennessä ilmoitetut vähennykset yltävät vain 8 - 15 prosenttiin. Teollisuusmaat ovat neuvottelemassa sopimusta, joka voi johtaa yli 3 asteen lämpötilan nousuun ja sitä myötä katastrofaalisiin seurauksiin, toteaa Kosonen. "Kolmen asteen lämpeneminen johtaisi katastrofaalisiin ja peruuttamattomiin seurauksiin. Joka kolmas eliölaji voisi hävitä sukupuuttoon ja suurin osa Amazonin sademetsistä muuttua savanniksi. Mannerjäätiköiden peruuttamaton sulaminen voisi käynnistyä. Teollisuusmaat pelaavat uhkapeliä huikein panoksin. Kun itseään ruokkivat seuraukset kerran ryöstäytyvät käsistä, ei prosesseja voi peruuttaa enää millään rahalla maailmassa," varoittaa Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. "Mutta missä on se vakavuus ja tarmo, jolla nämä samat maat tarttuivat talouskriisin hoitoon?" EU on pyrkinyt johtamaan ilmastoneuvotteluja, mutta tällä viikolla unionin valtiovarainministerit osoittivat, ettei heilläkään ole aikomusta tulla vastaan maita, jotka kärsivät kaikkein pahimmin ilmastomuutoksen seurauksista. Ministerit eivät luvanneet rahoitusta kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, metsäkadon estämiseen sekä yhteiskuntien muuttamisen vähäpäästöisiksi. "Euroopan maat katselevat vierestä, kun muut teollisuusmaat murentavat toiveet tehokkaasta ja reilusta ilmastosopimuksesta Kööpenhaminassa. Euroopan olisi korkea aika astua esiin ja taistella tehokkaan ilmastosopimuksen puolesta", painottaa Kosonen. Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla on mahdollisuus ottaa uusi suunta ensi viikolla alkavassa huippukokouksessa. Samaan aikaan Suomen eduskunta kokoontuu päättämään maamme ilmastostrategiasta. "On tärkeää huomata, ettei Suomen omakaan strategia nykyisellään pääse kuin 5-10 % päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Myös Suomelta tarvitaan ryhtiliikettä", muistuttaa Simo Kyllönen.