Teollisuusmaiden tahdonpuute uhkaa romuttaa odotukset ilmastosopimuksesta
Tänään päättyneet Barcelonan ilmastoneuvottelut osoittivat, että teollisuusmaiden tahdonpuute on suurin este tehokkaan ilmastosopimuksen solmimiselle Kööpenhaminassa. Viimeisessä virallisessa kokouksessa ennen Kööpenhaminaa ei pääkohdissa edistytty lainkaan. Teollisuusmaiden pääviesti on sen sijaan ollut Kööpenhaminan sopimukselle asetettujen odotusten laskeminen.
- Teollisuusmaat tyytyivät Barcelonassa voivottelemaan, että aika loppuu kesken sitovan sopimuksen solmimiseksi Kööpenhaminassa loppuu kesken. Todellisuudessa kyse ei ole ajanpuutteesta, vaan tahdonpuutteesta. Kuukausi riittää hyvin sopimuksen kymmenien sivujen kirjoittamiseen, jos vain on tahtoa. Valitettavasti poliittinen tahto maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi näyttää lakastuvan yhtä vauhdikkaasti kuin Kööpenhaminan kokous lähestyy, kommentoi neuvottelujen tilannetta Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen Barcelonasta. Vain kuukautta ennen Kööpenhaminan kokousta teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet ovat yhä kaukana siitä, mitä katastrofaalisen ilmastonmuutoksen estäminen edellyttää. Tuoreimpien laskelmien mukaan teollisuusmaiden tavoitteet yltävät tällä hetkellä vain 8-12 prosentin vähennykseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetasoa laskevat muun muassa metsäisten teollisuusmaiden haluamat hyvitykset hiilinieluistaan. - Teollisuusmaat laskeskelevat, mitä tämä heille tarkoittaa euroina ja dollareina. Kysymys keskittyy siihen, joutuvatko kansalaiset jatkossa ostamaan pienempiä autoja. Haavoittuvimmille kehitysmaille tässä ei ole kyse rahasta, vaan elämästä ja kuolemasta. Afrikan maat ovat muistuttaneet siitä hyvin voimakkailla viesteillä kuluneen viikon aikana Barcelonassa, jatkaa Kaisa Kosonen. Kehitysmaat ovatkin ilmaisseet olevansa valmiita solmimaan sopimuksen Kööpenhaminassa. Laskelmien mukaan kehitysmaat ovat omilla toimillaan vähentämässä päästöjään jopa 20 prosentilla niiden ennustetusta päästökehityksestä vuonna 2020, mikä on jo hyvin lähellä sitä mitä niiltä odotetaan. - Ilman merkittävää kurssinmuutosta teollisuusmaiden tahtotilassa Kööpenhaminan lopputulos jää kauaksi siitä mitä teollisuusmaiden johtajat ovat luvanneet. Pelkkä poliittinen yhteisymmärrys jatkoneuvotteluista on mahdollisimman kaukana myös siitä, mitä ilmastotiede mailta nyt vaatii, muistuttaa ilmastovastaava Simo Kyllönen. Havainnollistaakseen ilmastotekojen ja ilmastotieteen välistä kuilua Greenpeace julkisti tänään maailman merkittävimpien johtajien ranking-listan. Vertailussa on pisteytetty maailman johtajat sen mukaan, miten he ovat toimineet, jotta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saavutettaisiin vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuva sopimus. Vertailussa on otettu huomioon heidän suhtautumisensa päästövähennyksiin, rahoitusjärjestelmään, metsiensuojeluun, Kööpenhaminan sopimuksen juridiseen muotoon ja kotimaisiin päästövähennystoimiin. Ehdottomasti surkeimman tuloksen sai Barack Obama, mutta myös muiden tärkeimpien teollisuusmaiden johtajat sijoittuivat huonosti. Kiina ja Indonesia ovat ottaneet pari lupaavaa askelta, mutta niidenkin on pystyttävä parempaan. Maailman johtajien ilmastopolitiikan vertailun perustelut englanniksi osoitteessa http://www.greenpeace.org/international/assets/binaries/heads-of-state-results-versi Kuva vertailusta liitteenä.
Avainsanat:
