UPM-Kymmenen lopetettava sellun osto sademetsiä raivaavalta Aprililta

Report this content

50 Greenpeacen aktivistia, mukana yksi suomalainen, ovat aikaisin torstaiaamuna Suomen aikaa lukittautuneet sellujätti Aprilin kaivinkoneisiin pysäyttäen yhtiön laittomat hakkuut sademetsässä Kamparin niemimaan alueella Sumatran saarella Indonesiassa. April on Indonesian suurimpia sellun ja paperin tuottajia (1) ja raivaa parhaillaan suosademetsäalueita plantaasiviljelmien tieltä (2).

Greenpeacen tällä viikolla julkaisema tuore todistusaineisto (3) osoittaa, että April (Asia Pacific Resources International Limited) raivaa laittomasti suosademetsää, jossa turvekerros on yli kolmen metrin paksuinen. Aprilin mukaan yhtiö ei raivaa laittomasti turvesuoalueita Kamparin niemimaalla, mutta Greenpeacen julkaisemat kuvat ja kartat (3) todistavat raivaamisen tapahtuvan. Suomalainen UPM-Kymmene on vuosien ajan ostanut sellua Aprililta ja harkitsee parhaillaan sopimuksen uusimista. Greenpeace vaatii UPM-Kymmeneä lopettamaan sellun oston yhdeltä maailman pahimmista sademetsän tuhoajista. - Haluan suomalaisena vedota etenkin suomalaisiin suuryhtiöihin, että ne lopettavat trooppisten metsien vahingoittamisen. UPM-Kymmenen on kieltäydyttävä ostamasta sellua Aprililta, sanoo Indonesiassa mukana mielenosoituksessa oleva aktivisti Petteri Pykäläinen. Sellu- ja paperiteollisuuden lisäksi massiivista metsätuhoa Indonesiassa aiheuttaa öljypalmuplantaasien raivaaminen. Suomalaisyrityksistä UPM-Kymmenen lisäksi valtionyhtiö Neste Oil pahentaa omalta osaltaan metsätuhoa Kaakkois-Aasian trooppisilla alueilla. Palmuöljyllä on yhä enemmän kysyntää biopolttoaineiden raaka-aineena. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n mukaan viime vuosiin saakka palmuöljyn osuus maailman biodieseltuotannosta on ollut vain noin prosentti. Nyt kuitenkin 95 prosenttia Malesian ja Indonesian palmuöljytuotannon kasvusta johtuu biodieselin kasvavasta kysynnästä (4). Neste Oil investoi tällä hetkellä kahteen maailman suurimpaan biopolttoainelaitokseen palmuöljytuotannon ydinalueella Singaporessa ja palmuöljykaupan keskuksessa Rotterdamissa. - Suomen valtion pitää käyttää vaikutusvaltaansa Neste Oilin suurimpana omistajana ja lopettaa palmuöljyn käyttö dieselin raaka-aineena, sanoo Petteri Pykäläinen. Kamparin alueen sademetsien turvepohja on erityisen paksu ja se on yksi maailman suurimmista yksittäisistä hiilivarastoista, joka sitoo yli 2 miljardia tonnia hiiltä. Alue on suojeltava välittömästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja alkuperäisväestön aseman parantamiseksi. Greenpeace on perustanut uhatun Kamparin niemimaan sydämeen Climate Defenders -leirin, jonka tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: paikalliset asukkaat patoavat yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia ja sammuttavat metsäpaloja. (5) --- (1) Suurimman osan Indonesian sademetsien ja turvesuoalueiden tuhoamisesta aiheuttavat kaksi tärkeintä sellun ja paperin tuottajaa; Asia Pulp & Paper (APP - Sinar Mas) ja sen tärkein kilpailija Asia Pacific Resources International Holding Limited (APRIL - RGE). Yhdessä nämä kaksi yhtiötä kontrolloivat yli 73 prosenttia Indonesian sellun tuotantokapasiteetista ja omistavat kaksi maailman suurinta sellutehdasta. (2) Turvesuosademetsien raivaaminen plantaaseiksi tapahtuu kolmessa vaiheessa: o Arvokkaimmat puut hakataan puutavaraksi. o Jotta puutavara saadaan kuljetuttua alueelta pois, rakennetaan kanaaliverkosto. Kanaalien avulla myös kuivataan turvesuo, jotta alueesta saadaan sovelias öljypalmujen (palmuöljy) tai akasian (sellu ja paperi) kasvattamista varten. o Jäljelle jäänyt metsä raivataan, mikä kuivattaa turvesuota entisestään ja aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. (3) Kuvia ja kartta Aprilin hakkuista marraskuussa 2009: https://info.greenpeace.se/a_fieldreport/index.html?openfolder=091111_indonesia_april_concessions/&openfile=0Q8R5139-1.jpg (4) Bringezu et al. 2009. UNEP. Towards sustainable production and use of resources: Assessing Biofuels. http://www.unep.fr/scp/rpanel/pdf/Assessing_Biofuels_Full_Report.pdf, sivu 64. (5) Kuvia Climate Defenders -leiristä: https://info.greenpeace.se/a_fieldreport/index.html?openfolder=091111_indonesia_background/&openfile=c0611093.JPG

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia