Vaalirahoituksella yhteys kansanedustajien ydinvoimakantoihin
Kahta uutta ydinvoimalaa kannattavat kansanedustajat saivat viime eduskuntavaaleissa yrityksiltä, etujärjestöiltä ja säätiöiltä keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän vaalirahaa ydinvoiman vastustajiin nähden. Yritysten antamassa tuessa ero on nelinkertainen. [1] Greenpeacen tekemästä selvityksestä käy ilmi myös, että yritysten ja etujärjestöjen antamasta vaalituesta vain murto-osassa tuen antaja on julkistettu. Säätiöiden ja yhdistysten kautta on kanavoitu noin 1,5 miljoonan euron edestä tukea, jonka alkuperästä ei ole tietoa.
"Suomalaisista vain 20 prosenttia kannattaa kahta uutta ydinreaktoria, kansanedustajista noin 40 prosenttia. [2] Eroa selittää osaltaan yritysten, etujärjestöjen ja säätiöiden jakama vaaliraha, joka kohdistuu ydinvoiman kannattajille. Rahoitus vaikuttaa siihen, kenellä on varaa tosissaan pyrkiä eduskuntaan. Lisäksi lienee selvää, että vaalirahoitus vaikuttaa siihen, ketä kansanedustaja kuuntelee päätöksiä tehdessään", sanoo Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta.
Ydinvoiman lisärakentamista vastustava kansanedustaja sai viime eduskuntavaaleissa yrityksiltä, etujärjestöiltä ja säätiöiltä sekä tuntemattomista lähteistä keskimäärin 13 000 euroa vaalirahaa, yhden reaktorin kannattaja 24 000 euroa ja kahden reaktorin kannattaja 30 000 euroa. Jos tarkastellaan tukea, jonka antajan tiedetään olevan yritys, ovat summat vastaavasti noin 3 000 euroa ydinvoiman vastustajalle, 7 000 euroa yhden reaktorin kannattajalle ja 14 000 euroa kahden reaktorin kannattajalle. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä.
Ehdokkaiden saaman vaalirahan määrällä on yhteys ydinvoimakantaan sekä puolueiden sisällä että puolueiden välillä. Ydinvoimaa kannattavat ehdokkaat ovat saaneet puolueiden sisällä keskimäärin selvästi enemmän ulkopuolista vaalirahaa: esimerkiksi SDP:hen kuuluva ydinvoiman vastustaja keskimäärin 13 000 euroa ja kahden reaktorin kannattaja 27 000 euroa. Keskustassa ydinvoiman vastustajan kassassa oli vastaavasti keskimäärin 28 000 ja kannattajan kassassa 37 000 euroa. Myös ammatiyhdistysliikkeen tukea päätyi ydinvoiman kannattajille kaksi kertaa niin paljon kuin vastustajille, vaikkakin summat ovat euroissa mitaten pieniä.
Vaalirahoittajista tai rahoittajien ydinvoimaan liittyvistä intresseistä on lähes mahdotonta saada tietoa. 1 700 euron ilmoitusrajan ylittäviä tukia voidaan kierrättää säätiöiden ja yhdistysten kautta, eikä niiden saamien lahjoitusten antajia julkisteta. Nykyiset kansanedustajat saivat viime eduskuntavaaleissa noin 1,5 miljoonan euron edestä säätiöiden ja yhdistysten myöntämää vaalirahaa, jonka antajasta ei ole tietoa. Kehittyvien Maakuntien Suomi on käytännössä ainoa säätiö tai yhdistys, jonka jakaman rahan alkuperä on selvitetty.
"Vuoden 2002 ydinvoimaäänestys johti perusteltuihin vaatimuksiin vaalirahoituksen avaamisesta. Kahdeksan vuotta myöhemmin vaalirahoitusilmoitukseen voi kirjata esimerkiksi 'tuki yrityksiltä, yksityisiltä ja etujärjestöiltä'. Vain pieni osa vaalirahoitusilmoituksista täyttää tehtävänsä, eli antaa tietoa kansanedustajan sidonnaisuuksista. Esimerkiksi vaalirahoittajien ydinvoimaan liittyvistä intresseistä voi saada tietoa ainoastaan tarkastelemalla, keille tuki kohdistuu", Myllyvirta toteaa.
Viitteet:
[1] Greenpeace kävi läpi vaalit.fi -sivustolta löytyvät kansanedustajien vaalirahailmoitukset. Vaalirahoitus eriteltiin yritysten, etujärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen, yksityishenkilöiden, yhdistysten ja säätiöiden sekä tuntemattomien lahjoittajien antamaan rahaan.
[2] Taloustutkimus 2.6.2010: Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/tutkimus-ydinvoimasta-ja-edusk. Selvityksessä käytetty tieto kansanedustajien ydinvoimakannoista perustuu edustajien julkisuudessa kertomiin kantoihin sekä Greenpeacen keräämiin tietoihin.
Lisätietoja:
Energiavastaava Lauri Myllyvirta, puhelin 050 362 5981
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202
Greenpeace on riippumaton maailmanlaajuinen järjestö, joka kampanjoi ihmisten asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja rauhan edistämiseksi.
Avainsanat: