Kyselytutkimus: Epäonnistumisia siedetään huonosti suomalaisyrityksissä
Suomalaisissa yrityksissä ei ole täysin sisäistetty kokeiluihin kannustavia ja virheistä oppivia johtamistapoja. Neljä kymmenestä kaikista vastaajista kertoo, ettei omassa organisaatiossa ole lupa epäonnistua, ja asiantuntijoista jopa yli puolet vastaavat näin. Monessa organisaatiossa vältetään säännöllistä palautteenantoa ja vaikeista asioista puhumista.
Tulokset käyvät ilmi liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Vectian toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 200 suomalaista eri organisaatiotasoilta: toimihenkilöitä, asiantuntijoita, päälliköitä ja johtajia.
Neljä viidestä (82 %) kyselyyn vastanneesta kertoo innostavan strategian ohjaavan organisaationsa toimintaa. Silti lähes kolmannes (30 %) vastaajista kokee, etteivät kaikki organisaation työntekijät ole sisäistäneet omaa rooliaan yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Neljännes (25 %) kertoo, etteivät kaikki organisaation työntekijät tiedä omaan rooliinsa ja työhönsä kohdistuvia odotuksia.
Johtajat suhtautuvat muita myönteisemmin organisaationsa strategiaan ja sen toimeenpanoon. Toimitusjohtajista 85 prosenttia ja johtajista 89 prosenttia piti organisaationsa strategiaa innostavana, kun asiantuntijoilla vastaava luku oli 76 prosenttia.
– Näyttää siltä, että strategiatyöhön on panostettu suomalaisissa yrityksissä, mutta käytännön toimeenpano ontuu. On huolestuttavaa, jos työntekijät eivät tunnista, mitä heidän kuuluisi tehdä yrityksen menestyksen eteen, tai etteivät esimiehet ole käyneet dialogia henkilöstönsä kanssa, mitä strategia tarkoittaa suhteessa kunkin rooliin ja tavoitteisiin. Johtajat eivät saisi erehtyä kuvittelemaan, että strategiatyö on valmis kun suunnitelmat on tehty, mutta käytännön työ on vielä kesken tai jopa aloittamatta, sanoo Talent Vectian toimitusjohtaja Tom Lindholm.
Asiantuntijat: ei lupaa epäonnistua
Vain harva vastaaja kipuilee työn merkityksellisyyden puutteen kanssa. Yli yhdeksän kymmenestä (95 %) kertoo, että omalla työllä on suurempi merkitys ja tarkoitus. Lähes neljä viidestä (78 %) vastaajasta kokee myös organisaationsa tavoitteiden kannustavan yhdessä onnistumiseen. Seitsemän kymmenestä (70 %) vastaajasta kertoo myös, että omassa organisaatiossa tehdään rohkeita kokeiluja.
Epäonnistumisia kuitenkin kartetaan. Jopa neljä kymmenestä (38 %) vastaa, ettei omassa organisaatiossa ole lupaa epäonnistua. Toimitusjohtajien näkemykset erottuvat selkeästi muista. Kun asiantuntijatason työntekijöistä yli puolet (51 %) kokee, ettei työssä saa epäonnistua, kokee toimitusjohtajista vain 16 prosenttia niin.
Tässä on selkeä ristiriita, sanoo Talent Vectian Head of Employee Experience Sini Takatalo.
– Keskeistä uudistumiskyvykkyytemme kannalta ovat ketterät kokeilut ja lupa epäonnistua. Tutkimustulos herättää kysymyksen, onko toimitusjohtajilla epärealistinen kuva organisaationsa kulttuurista ja mitä se ihmisille sallii. Virheiden ja epäonnistumisen pelosta irtipääsy on tulevaisuuden menestymisemme kannalta kriittistä, joten tähän on tärkeä johtotasolla havahtua ja luoda sallivampi kulttuuri niin kutsutussa growth mindset -hengessä, Takatalo sanoo.
Myös avoin kommunikointi on puutteellista suomalaisorganisaatioissa. Neljä kymmenestä (39 %) vastaajasta kertoo, ettei organisaatiossa puhuta avoimesti vaikeista asioista. Palautteen antamisen kulttuuri puuttuu myös monesta organisaatiosta: 36 prosenttia vastaajista kertoo, ettei palautetta anneta säännöllisesti.
- Kyselytutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Vectia, tavoitteena tarkastella uuden ajan johtamisen kyvykkyyttä suomalaisyrityksissä.
- Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselynä aikavälillä 22.11.2016–24.1.2017.
- Kyselyyn vastasi 208 suomalaista työntekijää kaikenkokoisista yrityksistä. Vastaajat olivat toimihenkilöitä, asiantuntijoita, päälliköitä, johtajia ja toimitusjohtajia.
- Vastaajista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä.
Lisätietoja:
Sini Takatalo, Head of Employee Experience, Talent Vectia
Puh. 040 730 4909, sini.takatalo@talentvectia.com
Talent Vectia on kasvun tekijä. Luomme uutta liiketoimintaa, kiihdytämme kasvua ja tuottavuutta ja digitalisoimme liiketoimintoja. Palvelemme asiakkaitamme kasvun polulla aina asiakaskokemuksesta johtamiseen, kasvun suunnittelusta rahoitukseen ja palveluiden tuotteistamiseen saakka. Meillä analyyttinen konsultointi ja ihmisläheinen valmentaja yhdistyvät tehokkaaksi kasvun tekijäksi.
Avainsanat: