Kyselytutkimus: Kriisit johtavat joka viidennessä organisaatiossa henkilövaihdoksiin

Tuoreen kriisiviestintäkyselyn mukaan kriisitilanteet ovat arkipäivää suomalaisissa organisaatioissa. Vastaajista 83 prosenttia on kokenut kriisitilanteen kahden viime vuoden aikana. Tyypillisimpiä kriisien alkulähteitä ovat julkiset paljastukset ja väitteet sekä sisäisesti kriittiset tilanteet. Joka kolmas koki, ettei kriisiä käsitelty mediassa objektiivisesti ja faktoihin perustuen.

Viestintätoimisto Ground Communications on selvittänyt suomalaisten johtajien ja viestinnän johtotehtävissä työskentelevien näkemyksiä ja kokemuksia kriisitilanteista sekä niiden viestinnästä. Joka viides kriisin kokeneesta kertoi, että kriisi johti organisaatiossa henkilövaihdoksiin. Lähes 70 prosentin mukaan organisaation toimintatapoihin tehtiin kriisin seurauksena muutoksia.

– Kriisit ovat organisaatioille oppimiskokemuksia, jotka johtavat muutoksiin. Julkisuuden kriisipitoisuus vaatii johdolta yhä parempia viestintätaitoja ja rehellisyyttä oman toiminnan analysoinnissa. Vaikka nykyinen julkisuus haastaa, se pakottaa onneksi vastuullisemmaksi, sanoo Groundin perustaja ja toimitusjohtaja Anna Sorainen.

Kyselytutkimuksen perusteella suomalaisissa organisaatioissa valmistaudutaan kriisitilanteisiin melko huonosti: vastaajista 41 prosenttia koki, ettei kriisitilanteeseen oltu varauduttu kovin hyvin ja 63 prosenttia oli sitä mieltä, ettei kriisitilanteita varten oltu harjoiteltu riittävästi. 

– Organisaatioiden kriisiviestintävalmiuksissa on paljon kehittämisen varaa. Näyttää siltä, että kriittisiä tilanteita ei kovin hyvin tunnisteta – tai tunnusteta – etukäteen. Yli puolet kriisin kokeneista arvioi, ettei kriisiä olisi voitu estää. Useat kriisit olisivat estettävissä, jos riskien ja maineuhkien ennakointi sekä organisaatioiden sisäiset prosessit olisivat kunnossa, Sorainen kommentoi.

”Tunteilla käyvä julkisuus näkyy organisaatioiden arjessa”

Kyselytutkimuksen mukaan tyypillisimpiä kriisien syitä ovat kielteinen paljastus tai väite (30 % vastaajista), sisäisesti kriittinen tilanne (30 %) ja akuutti virhe (28 %), kuten moka sosiaalisessa mediassa tai huono asiakaspalvelukokemus. 

Joka kolmas kriisin kokeneesta ei pitänyt kriisin käsittelyä mediassa objektiivisena ja faktoihin perustuvana. 

44 prosenttia koki, että kriisiä käsiteltiin julkisuudessa hyvin tunnepitoisesti. Vastaajista 37 prosenttia kertoi kohdanneensa kriisitilanteessa valeuutisointia tai trollausta sosiaalisessa mediassa.

– Kyselyn tulokset vahvistavat sen, että tunteilla käyvä julkisuus näkyy organisaatioiden arjessa. Negatiiviset asiat tulevat vääjäämättä esiin, joko organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta raportoituina. Viestinnän strategisen suunnittelun ja viestintätaitojen tulisi olla korkealla ylimmän johdon agendalla. Pitkäjänteinen ja faktoihin perustuva viestintä on välttämätöntä ennakointia ja valmistautumista myös kriisiviestintään, Sorainen painottaa. 

Kriisitilanteissa vastaajat pitivät tärkeimpinä organisaation johdon taitoina ja ominaisuuksina avoimuutta, rehellisyyttä, vastuun kantamista ja nopeaa reagointia. Johto kokee myös onnistuneensa näissä osa-alueissa kiitettävästi. Viestinnän johtotehtävissä työskentelevät antavat puolestaan oman organisaationsa johdolle hieman vaatimattomampia arvioita kuin johtajat itse. Selvästi johtajia heikommat arviot viestijät antoivat johdolle tunneälystä, avoimuudesta ja rehellisyydestä.

Vastaajat arvioivat edellistä kriisitilannettaan näin: 

• Kriisitilanne heikensi organisaatiomme mainetta (44 % oli jo jokseenkin tai täysin samaa mieltä)
• Kriisi heikensi taloudellista tilannettamme (24 %)
• Menetimme kriisin seurauksena asiakkaita (16 %)
• Kriisitilanteeseen oli organisaatiossamme varauduttu hyvin (55 %)
• Kriisiä käsiteltiin julkisuudessa hyvin tunnepitoisesti (44 %)
• Kohtasimme valeuutisointia ja/tai trollausta sosiaalisessa mediassa (37 %)
• Kriisi henkilöityi yhteen tai muutamaan organisaatiomme henkilöön (43 %)
• Kriisitilanne olisi ollut estettävissä (39 %)
• Kriisi johti muutoksiin toimintatavoissamme (69 %)

Kysely toteutettiin internetkyselynä touko–kesäkuussa 2018. Se kohdennettiin suomalaisten yritysten, julkihallinnon ja järjestöjen johtajille sekä viestintäjohdolle. Kyselyyn saatiin 95 vastaajaa, joista 57 prosenttia työskenteli organisaatioiden johtotehtävissä ja 43 prosenttia viestinnän johtotehtävissä. Vastaajista 42 prosenttia oli yritysten, 34 prosenttia järjestöjen ja 24 prosenttia julkishallinnon edustajia. Vastaajista yli neljännes (27 %) oli yli 500 henkeä työllistävistä organisaatioista. 

Kyselyä on hyödynnetty Anna Soraisen kirjassa Sori – johtaja ja julkisuus kriisissä. Alma Talentin kustantama kirja ilmestyy 9. lokakuuta. 

Lisätietoja:

Perustaja, toimitusjohtaja
Anna Sorainen
p. 0400 334451

Tutkimukseen liittyvät tiedustelut ja materiaalipyynnöt, kuten tarkemmat tutkimustulokset:
Viestintäkonsultti
Jaana Parkkola
p. 040 571 0119, jaana.parkkola@ground.fi

Ground Communications on yhteiskunnallisiin teemoihin, brändi- ja mainetyöhön sekä muutoksen ja kriisien hallintaan erikoistunut viestintätoimisto. Ground toimii Helsingissä ja Turussa. Yrityksen liikevaihto kesäkuussa 2018 päättyneellä tilikaudella oli 1,05 miljoonaa euroa. www.ground.fi

Avainsanat: