Lääkärihelikopterien potilas on useimmiten iäkäs mies

FinnHEMSin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hälytystietokanta parantaa kriittisten ensihoitopotilaiden hoidon tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia. Tietokanta kattaa kaikki Suomen lääkärihelikopteri- eli HEMS-tehtävät vuodesta 2012 lähtien.

Suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä. Potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.

Tiedot löytyvät FinnHEMSissä kootusta tietokannasta, johon on vuodesta 2012 lähtien rekisteröity HEMS-hälytykset Suomessa. Tietokannasta on nyt julkaistu ensimmäinen laaja tieteellinen artikkeli, jossa esitellään aineisto ja sen käyttömahdollisuudet. Tietokantaa hyödynnetään jo useissa käynnissä olevissa ensihoidon tutkimusprojekteissa. 
 

Liki 34 000 rekisteröityä potilaskohtaamista

FinnHEMSin tietokannassa on tilastotietoa yli sadastatuhannesta HEMS-hälytyksestä ja rekisteröinnit 33 844 potilaskohtaamisesta. Tietokanta on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen kattava. Sen merkittävin etu on valtakunnallisuus ja yhtenäisyys.

– Suurin hyötyjä tästä tiedonkeruusta ja sitä seuraavasta tutkimustyöstä on ehdottomasti potilas. Tämän tietokannan avulla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten siitä, että lääkärihelikopteri saadaan paikalle tai vaihtoehtoisesti siitä, että kuljetus sairaalaan hoituu nopeasti, kertoo anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija Johannes Björkman.

Tiedot on kerätty FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta: Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta. Tutkimusryhmässä on edustaja jokaisesta HEMS-sairaanhoitopiiristä. Hankejohtaja Jouni Nurmi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksiköstä muistuttaa, että yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä on ensihoidon tutkimuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. 

– Yksikään sairaanhoitopiiri ei yksin pystyisi tekemään tämänkaltaista tutkimusta. Jos ei olisi kansallista ja keskitettyä FinnHEMS-organisaatiota, joka edistää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa HEMS-tutkimusta, tätä toimintaa ei pystyttäisi kehittämään, myös HUS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa toiminut Nurmi sanoo.
 

Tietokannasta apua hälytyskriteerien viilaamiseen

FinnHEMS-tietokanta on erinomainen työkalu hälytyskriteerien kehittämiseen niiden tehtävien osalta, joihin lääkärihelikopteri on hälytetty. Tietoja pystytään jatkossa käyttämään HEMS-hälytysten kohdentamisteen. 

– Nyt meillä on käytettävissämme tarkat tiedot siitä, mitä tapahtui niillä hälytyksillä, joihin FinnHEMS kutsuttiin. Pystymme arvioimaan sitä, missä tehtävissä HEMSin paikallaolo toi lisäarvoa ja millaisissa hälytyksissä lääkärihelikopterin tulo peruutettiin, väitöskirjatutkija Anssi Saviluoto kertoo.

Tavoitteena on, että laajaan tutkimusmateriaaliin perustuvat tutkimukset hyödyttäisivät koko ensihoidon kenttää ja sen kehittämistä. Tietokannan pohjalta saadaan tuloksia, jotka pätevät kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla.

– Tietokannan tilastointi perustuu kansainvälisiin suosituksiin, ja jopa ylittää ne. Suosituksissa on määritelty, mitä tietoja HEMS-rekistereiden tulee sisältää ja millaiseen muotoon tieto on talletettu. Kanta on rakennettu ja tietojen kerääminen on tehty niin, että sitä voidaan käyttää monipuolisesti tutkimustyöhön, Saviluoto lisää.

Tuore tutkimus vahvisti jo aiemminkin esille nousseen tiedon, että suomalaisessa HEMS-toiminnassa peruutettujen hälytysten määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Uuden tutkimusnäytön avulla voidaan jatkossa saada kustannusvaikutuksia, jos järjestelmä pystyy kohdentamaan avun aiempaa tehokkaammin ja siten peruutettujen hälytysten määrää pystytään vähentämään.
 

Esittelyartikkeli FinnHEMS-tietokannasta The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä toukokuussa. Anssi Saviluodon ja Johannes Björkmanin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Anna Olkinuora, Ilkka Virkkunen, Hetti Kirves, Piritta Setälä, Ilkka Pulkkinen, Päivi Laukkanen-Nevala, Lasse Raatiniemi, Helena Jäntti, Timo Iirola ja Jouni Nurmi. 

Linkki artikkeliin: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315648/13049_2020_Article_739.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Faktoja HEMS-toiminnasta

• Suurimman potilasryhmän (26 prosenttia) muodostavat traumapotilaat. Seuraavaksi yleisimmät syyt hälytyksille ovat sydänpysähdys (20 prosenttia), neurologiset syyt, pois lukien aivohalvaukset (13 prosenttia) ja myrkytykset (10 prosenttia).

• Hälytyksistä 54 prosenttiin lähdetään helikopterilla, 45 prosenttiin hälytysajoneuvolla. Yhdessä prosentissa kuljetus hoidetaan muulla keinoin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen kopterilla.
• HEMS-hälytysten yleisin peruutussyy on hälytyspaikalla tehty uudelleenarviointi, jolloin HEMS-yksikön paikalle saapumista ei enää pidetä tarpeellisena. 
• HEMS-yksikkö saadaan hälytyspaikalle keskimäärin 19 minuutissa.

Lisätietoja:

Hankejohtaja, vastuututkija, dosentti Jouni Nurmi 
FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö, HUS Akuutti
jouni.nurmi@hus.fi
puh. 050 595 1576

Avainsanat: