Selvitys: lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen (VTR) ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus.

Ulkopuolisen rahoituksen merkitys suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle on merkittävä: valtion budjettivaroin katetaan alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista.

Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–2017. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi, kertoo yhdentoista suomalaisen lääketiedettä rahoittavan säätiön tuore selvitys. Selvityksen toteutti Aula Research.

Säätiöiden kasvava panostus lääketieteelliseen tutkimukseen on viime vuosina osin paikannut valtion tutkimusrahoituksen (VTR) ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua. Säätiörahoitus ei kuitenkaan enää pitkään riitä paikkaamaan vajetta. Sillä ei myöskään välttämättä voida paikata tutkimuskenttään syntyviä aukkoja. Säätiöiden säännöt kun määrittelevät usein tarkasti esimerkiksi sen, millaista tutkimusta mikäkin säätiö rahoittaa.

Kliininen tutkimus vähentynyt merkittävästi

Säätiöiden tilaaman selvityksen tavoitteena oli tutkia, miten lääketieteellinen tutkimus on Suomessa rahoitettu ja millaisia muutoksia tutkimusrahoituksessa on 2010-luvulla tapahtunut.

Kliiniseen tutkimukseen suunnattu rahoitus kutistui vuosina 2010–2017 merkittävästi: kliinisten alojen tutkimusmenot laskivat seitsemässä vuodessa 31 prosenttia. Syynä on erityisesti valtion tutkimusrahoituksen (VTR) voimakas supistuminen.

Yhä harvempi nuori lääkäri kiinnostuu kliinisen tutkimuksen tekemisestä, kun kilpailu rahoituksesta kovenee. Huippututkijoiden aivovuoto kiihtyy, sillä paremmat tutkimusresurssit houkuttelevat lahjakkaita tutkijoita ulkomaille. Lisäksi tutkimuksen monimuotoisuus pienenee ja koko tutkimusjärjestelmän haavoittuvuus lisääntyy.

Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu.

Selvitys suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksesta

• Suomalaisten lääketieteen säätiöiden yhteistyössä tilaama.
• Selvityksen toteutti vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy keväällä 2019.
• Tavoitteena luoda yleinen kuva suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen kehittymisestä 2010-luvulla.
• Toteutettiin kokoamalla julkisista tietolähteistä lääketieteellisen tutkimuksen toimintaympäristöä ja rahoitusta koskevaa tietoa vuosilta 2010–2017.

Lue lisää selvityksestä täällä.

Lisätietoja

Jouni Lounasmaa, Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies
asiamies@laaketieteensaatio.fi, 050 371 9590

Selvityksessä olivat mukana Yrjö Jahnssonin säätiö, Orionin Tutkimussäätiö, Paavo Nurmen Säätiö, Sigfrid Juseliuksen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Diabetestutkimustäätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Juho Vainion Säätiö, Syöpäsäätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö. Nämä säätiöt rahoittivat suomalaista lääketieteellistä tutkimusta yhteensä yli 50 miljoonalla eurolla vuonna 2018.