Yli 2 miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimukseen – Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi vuoden 2019 apurahat
Eniten apurahoja myönnettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimukseen. 200 000 euron suuruisen apurahan saanut Silja Kosola tutkii, miten pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymistä lasten puolelta aikuispuolelle voidaan helpottaa.
Sydän- ja verisuonisairaudet ja neurologiset sairaudet ovat suurimmat tautiryhmät, joiden tutkimiseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi apurahoja vuonna 2019. Näille aloille myönnettiin yli neljäsosa eli noin 27 prosenttia apurahoista.
Seuraavaksi eniten apurahoja jaettiin syöpäsairauksien (13 %), naistentautien ja synnytysten (11 %) sekä muiden sisätautien (11 %) tutkimukseen.
Hakemuksia vastaanotettiin yhteensä 717 kappaletta. Apurahoja jaettiin kaikkiaan 2 028 000 euron edestä 168 tutkijalle. Lääketieteen Säätiö pyrkii tukemaan erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita.
”On ilahduttavaa nähdä, miten suuressa suosiossa erityisesti aloitteleville tutkijoille suunnatut Eka- ja Kannustusapurahat ovat vuodesta toiseen”, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes.
Halu auttaa nuoria ajaa tutkimaan
Yksi merkittävimmistä apurahoista myönnettiin Silja Kosolalle, joka tutkii, miten pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymistä lasten puolelta aikuispuolelle voidaan helpottaa. 200 000 euron suuruisen Tutkimusryhmän perustajan apurahan turvin Kosola voi rekrytoida tutkimusryhmäänsä kaksi väitöskirjatutkijaa ja saattaa tutkimuksensa loppuun.
”Nuorista 12 prosenttia sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta. Heistä monen hoitotasapaino järkkyy tai he saattavat jopa pudota seurannasta kokonaan siinä vaiheessa, kun he ovat siirtymässä lasten terveydenhoidosta aikuispuolelle”, Kosola kertoo.
Lasten palvelujärjestelmä ei välttämättä huomioi nuoren kasvavaa autonomiaa. Toisaalta aikuisten palvelujärjestelmässä odotetaan sellaista omatoimisuutta ja itsesäätelyä, johon harva nuori kykenee.
”Vaikka tutkijan työ on arvaamatonta ja takana on tiukkoja vuosia, halu auttaa nuoria konkreettisesti on saanut minut jatkamaan tutkimuksen tekemistä. Apuraha todistaa, että tutkimukseni merkitys on ymmärretty myös Lääketieteen Säätiössä.”
Tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa
Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–2017. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi. Lääketieteellinen tutkimus onkin yhä enemmän säätiörahoituksen varassa.
Myös Silja Kosola on saanut suurimman osan tutkimuksensa rahoituksesta säätiöiltä. Hän on siitä kiitollinen, mutta peräänkuuluttaa valtion roolia rahoituksen turvaamisessa.
”Tuoreen Tiedebarometrin mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen. Valtion tulisi vastata kansalaisten luottamukseen ja varmistaa, että puolueetonta tiedettä tehdään Suomessa jatkossakin.”
Valtion tutkimusrahoituksen voimakas supistuminen on pienentänyt erityisesti kliinisen tutkimuksen rahoitusta.
”Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu. Se heikentää suomalaisen terveydenhoidon kehitystä”, Anne Remes toteaa.
Lisätietoja
Jouni Lounasmaa, Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies
asiamies@laaketieteensaatio.fi, 050 371 9590
Vuonna 1960 perustettu Suomen Lääketieteen Säätiö tukee suomalaista lääketieteellistä tutkimusta ja koulutusta vuosittain jaettavin apurahoin ja palkinnoin. Lääketieteen Säätiö on merkittävä lääketiedettä tukeva yksityinen säätiö ja selvästi suurin niistä säätiöistä, jotka tukevat nuoria tutkijoita kaikilta lääketieteen aloilta. Vuonna 2019 säätiö tukee suomalaista lääketieteellistä tutkimusta yli kahdella miljoonalla eurolla.
Avainsanat:
