Head reisi – hyvää matkaa!

Suomen ja viron kielten harhauttava samankaltaisuus voi olla monenlaisen hämmennyksen ja huvinkin aihe. Moni suomalainen matkailija on joutunut kiusallisiin tilanteisiin, kun tutulta kuulostava sana tarkoittaa aivan eri asiaa naapurimaassa. Viroon ja viron kieleen on helppoa tutustua omatoimisesti Ulvi Wirénin fraasisanakirjan Omal käen reisimine (Gummerus) avulla.

Moni suomalaismatkailija uskoo pärjäävänsä Virossa äidinkielellään. Tämä oletus johtaa kuitenkin usein sudenkuoppiin. ”Kannattaa ottaa huomioon erehdyttävästi tutulta kuulostavat sanat, joiden merkitys ei virossa välttämättä ole läheskään sama kuin suomessa. Esimerkiksi ravi tarkoittaa viroksi hoitoa ja viiner tarkoittaa nakkia”, kertoo Wirén tyypillisistä kompastuskivistä.
 
Omal käel reisimine on kaksiosainen fraasisanakirja, jonka ensimmäinen osa sisältää hyödyllisiä asioimislauseita Viroon matkustaville. On hyödyllistä esimerkiksi osata kysyä vapaita huoneita (”Kas teil on vabu tube?”) tai lähintä taksiasemaa (”Vabandage, kus on lähim taksopeatus?”). Toisaalta monet hyvin erikoisilta kuulostavat lauseet selviävät oppaan avulla. Virolainen saattaa esimerkiksi tokaista ”Kahjuks ma ei saa aidata”, jolloin hän toteaa vain, ettei valitettavasti osaa auttaa.

Kirjan toinen osa avaa kiehtovan tarkastelukulman Suomen ja Viron kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin sanontojen ja fraasien kautta. Esimerkiksi monet sanonnat ovat viron kielessä paljon konkreettisempia kuin suomessa. Kun asiat ovat virolaisella huonossa jamassa, on silloin paha karjassa (”kuri karjas”). Jos suomalainen joutuu himon valtaan, naapurimaassa sanotaan, että veri ruoskii häntä (”veri vemmeldab”). Nakit silmillä on viroksi sopiva poika (”paras poiss”) tai silloin voi olla myös kotisirkka päässä (”kilk peas”).

Wirén kehottaakin viron kieleen tutustuvia muistamaan, että fraasi tarkoittaa usein muuta kuin siihen sisältyvät yksittäiset sanat antavat ymmärtää. ”Esimerkiksi kun virolainen sanoo Võta näpust ('Ota sormesta'), hän ei kehota ottamaan sormesta, vaan hän on pettynyt”, kertoo Wirén. ”Jos taas suomalainen sanoo, että ottaa päähän, niin virolainen voi ymmärtää, että suomalainen on päättänyt tehdä jotain.” Onkin tärkeää pitää mielessä myös se, etteivät vain suomalaiset kummastele naapurikieltä. ”Suomi kuulostaa virolaisista yhtä huvittavalta kuin viro suomalaisista”, toteaa Wirén.

Ulvi Wirén
Ulvi Wirén on kotoisin Tartosta, Virosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tarton yliopistosta. Wirén toimi lääkärinä ennen Suomeen muuttoaan vuonna 1998. Suomessa hän on toiminut hierojana ja vyöhyketerapeuttina. Suomen ja viron kielen vertailu on ollut Wirénille monivuotinen harrastus ja innostuksen kohde. Wiréniltä ovat aiemmin ilmestyneet teokset Hääd pulmapäeva! ja yli 1 000 muuta viron kielen riskisanaa (2007), Huvittavat raamatut ja lähes 2 000 muuta suomen ja viron riskisanaa (2008) ja Koko kehon vyöhyketerapia - Apua vaivoihin heijastehoidolla (2010).

Ulvi Wirén, Omal käel reisimine. Suomi–viro-fraasisanakirja
172 sivua
Ovh. 19,18 €

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Katja Leino, viestintäpäällikkö, p. 0400 132 642, katja.leino@gummerus.fi

Arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Mari Lääperi, tiedottaja, p. 040 561 7472, mari.laaperi@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. www.gummerus.fi