Ilmari Kiannon päiväkirja kuvaa siviilien kärsimyksiä talvisodassa

Report this content

Ilmari Kianto oli talvisodan taistelutantereen keskipisteessä, kun hänen maineikas kirjailijakotinsa Turjanlinna sijaitsi aivan sodan ytimessä Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Sodan alusta lähtien eli marras–joulukuun vaihteesta 1939 Kianto piti päiväkirjaa, jonka hän nimesi ”Siviilimiehen sotapäiväkirjaksi”. Ilmari Kiannon talvisota – Siviilimiehen sotapäiväkirja (Ajatus Kirjat) julkaistiin nyt ensimmäisen kerran. Teos tuo esiin räiskyvän kirjailijan ja siviilimiehen näkökulman talvisodan taisteluihin.

”… ryssä lähestyy meidän kirkonkylää ja jo siellä on – silloinhan vihollinen milloin tahansa voi tulla minunkin kotiini. Jumala varjelkoon! Pikku tyttäreni, suloinen lapseni! Raija Liisa, joka ylihuomenna täyttää 5 vuotta! Jumala varjelkoon venäläisiä tulemasta tähän kotiin!” Joulukuussa 1939 Ilmari Kianto joutui perheineen lähtemään evakkoon rakkaasta Turjanlinnastaan pommikoneiden ja venäläisten hiihtopartioiden pelossa. Lähtiessään Kianto jätti Turjanlinnaan tyhjään sikarilaatikkoon käsin kirjoittamansa venäjänkielisen tekstin: ”Venäläiset toverit! Kunnioittakaa ohimennessänne köyhän kirjailijan kotia. Tuolla saari autiona ja huvila itäänpäin muine rakennuksineen.” Koko evakkomatkansa ajan Kianto pelkäsi Turjanlinnansa puolesta, mutta myös perheen kohtalo huoletti. Suuri masennus iski Kiantoon, kun hän sai lopulta kuulla, että Turjanlinna oli poltettu tuhkaksi kaikkine arvoineen. ”Oliko ollut aivan välttämätöntä se polttaa? Kauheinta tässä on itsesyytös. Miksi en jäänyt 'rintamalle' ja oman henkeni uhallakin koettanut pelastaa kotini arvoja? Tuntuu kuin olisin voinut vaikka kaatua, kunhan olisin saanut pelastetuksi kaiken, mikä vielä pelastettavissa oli.” Tammikuussa 1940 Kianto tultiin pidättämään sotapetoksen yrityksestä epäiltynä. Monien kuulustelujen ja vankilakuukausien jälkeen Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa vuoden ajaksi. ILMARI KIANTO Ilmari Kiannon (1874–1970) runsaasta tuotannosta tunnetaan parhaiten romaanit Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Kainuulaista köyhälistöä kuvannut ”korpikirjailija” kapinoi elämänsä aikana monia asioita kuten tsaarinvaltaa ja tekopyhyyttä vastaan. ILMARI KIANTO, ILMARI KIANNON TALVISOTA – SIVIILIMIEHEN SOTAPÄIVÄKIRJA 216 sivua ovh. 39 euroa

Multimedia

Multimedia