Joenjoen laulussa soi Saamen kansan kulttuuri ja kohtalo

Päivi Alasalmen Joenjoen laulu on kipeä, kaunis ja maaginen romaani. Se näyttää, miten saamelainen kulttuuri ja kansa vähitellen tapetaan, kun ensin otetaan pois uskonto, sitten kieli ja elinkeinot. Koskettavien yksilötarinoiden kautta Joenjoen laulu kasvaa kokonaisen kansan kohtalon kuvaukseksi. 

”Pakenin kodasta pelon ja pahojen aavistusten vallassa, vaikka olisin halunnut lempiä Kaukomielen kanssa. Tyren alla se olisi ollut mahdotonta, riippuivat rinnoillamme millaiset ristit tahansa. Pakkanen haukahti metsän puissa. Mustien puiden takana hohti taivas tummansinisenä, ja sitä pitkin laukkasivat punaiset revontulet yhtä villeinä kuin sekasortoiset ajatukseni. Näytti siltä kuin taivaankansi kumartuisi ylleni minua kurittamaan, polttamaan minut elävältä, koska olin astunut rajan yli.”

Joenjoen laulu on romaani saamelaisista kolmessa aikatasossa 1500-luvulta nykypäivään. Kun saamelaistyttö Soruia löytää haavoittuneen vihollisen, pirkkalaisen, hän päättää, että mies on hänelle annettu. Hän vie miehen kotaansa ja parantaa tämän. Kaukomieli on Soruiasta riippuvainen, ja heidän välilleen syntyy side, jota saamelaisyhteisö ei katso hyvällä. Soruia joutuu valitsemaan miehen ja omiensa välillä.

1800-luvulla saarnannut Lars Levi Laestadius, puoliksi saamelainen, puoliksi ruotsalainen, haluaa pelastaa Lapin ihmiset viinanpirulta. Hän kamppailee verenperintönsä kahtaalle vetävien voimien kanssa, samoin kuin kahden uskonnon välillä. Kautokeinon kapina herättää miestä riivaavan syyllisyydentunnon.

Sami Uddas pakenee elämänsä umpisolmuja ja palaa etelästä Inariin. Paikkaa ei tahdo löytyä kotipuolestakaan. Sami kohtaa nuoren, vakavan Ingan, joka taistelee inarinsaamen kielen puolesta. Sami rakastuu tyttöön, joka tuli hänen elämäänsä kuin ihmeen kautta. Mutta riittääkö se, jos mies ei tunne kuuluvansa mihinkään?

”Aloin kirjoittaa Joenjoen laulua vuonna 2008, mutta pian huomasin, että minun on luettava paljon enemmän lähdeaineistoa ennen kirjoittamista, tiedettävä kaikki mahdollinen ja mahdoton, joka ei välttämättä koskaan tule kirjaan. Romaani muutti muotoaan paljon vielä kirjoitusvaiheessa 2011–2013”, Päivi Alasalmi kertoo.

”Joenjoen laulu kertoo inarinsaamelaisen Uddasin suvun vaiheista. Päähenkilöiden kautta kuvaan Saamen kansan kohtaloa, historiaa ja tulevaisuuden näkymiä. Inarinsaamen kielen asema ja vähemmistön sulautuminen valtaväestöön ovat kirjan kantavia teemoja ja kipukysymyksiä”, Alasalmi kiteyttää.

Päivi Alasalmi
Päivi Alasalmi on syntynyt 1966 Haukiputaalla ja asuu nykyisin maaseudulla Tampereen lähistöllä. Hänen tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelleja, satukirjoja. Alasalmen teoksia on käännetty italiaksi, ranskaksi, sloveeniksi, ruotsiksi ja tanskaksi. Romaani Vainola oli Finlandia-ehdokkaana ja satukirja Turhamainen aasi voitti sekä Kaarlen palkinnon että Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon.

Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu
306 sivua
Ovh. 33 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Karoliina Timonen, tiedottaja, p. 040 591 6532, karoliina.timonen@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi