Konttoritekniikka muovasi modernin maailman
Konttorityötä tehostamaan kehitetyt lukuisat välineet ovat nykyään osa kaikkien aikuisten ja myös lasten arkipäivää. Tietotekniikka on läsnä niin töissä, kotona kuin vapaa-ajallakin riippumatta siitä, olemmeko liikkeellä vai istummeko konttorissa. Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä – Konttoritekniikan historia (Ajatus Kirjat) selvittää, mistä konttoritekniikan kehitys alun perin alkoi ja minne se on johtanut.
”Naiset nayttelyssa kirjoittavat talla 4 kertaa sukkelammin kuin pannalla” kirjoittaa suomalainen pioneeri vuonna 1876 Philadelphian maailmannäyttelystä äättömällä Remington Kakkosella. Ensimmäinen kirjoituskone saapui Suomeen ja Jyväskylään vuonna 1877 kirjakauppias Heikki Helmiselle, K. J. Gummeruksen yhtiökumppanille. Helminen oli myös ensimmäinen suomalainen, joka tutustui puhelimeen jo sen messuesittelyssä vuonna 1876.
Konttorikoneiden kehittymisellä on ollut merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia: 1800-luvulla konttoritekniikka mahdollisti sekä kaupan ja finanssitalouden kasvun että hyvinvointivaltion vaatiman hallinnon ja tilastoinnin. Moderni toimihenkilöluokka syntyi ja veti naiset työelämään ja uraputkiin. Taulukkolaskennan automaation avulla vakuutusyhtiöiden ja pankkien palveluista tuli massatuotteita, jotka olivat koko kansan eivätkä vain vauraimman vähemmistön ulottuvilla.
1990-luvulla ennustettiin, että konttorit perinteisessä mielessä tulevat tarpeettomiksi ja toimistotyöt tehdään valtaosin etätyönä. Niin ei kuitenkaan näytä olevan käymässä, sillä ihmisillä on tarvetta ja syytä olla kasvotustenkin toistensa tavattavissa. Monien konttoreiden keksintöjen elinkaari on kuitenkin jo päättynyt: kirjoitus- ja laskukone, arkisto ja puhelin sekä pääosa postituksesta sisältyvät nyt samaan päätelaitteeseen.
”Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta ovat avanneet eteemme näkymän siitä, mitä digitaalinen tietoyhteiskunta tulee merkitsemään ja mitä digitalisoinnin jälkeen tapahtuu. Viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut internetin läpimurto johtaa yhteiskuntaan, jossa kaikki tietointensiiviset tuotteet ja palvelut tuotetaan ja jaetaan digitaalisessa muodossa tietoverkkojen kautta. […] Globaalien tietoverkkojen varaan rakentuva digitalisointi synnyttää yhdessä kehittyvien talouksien nousun kanssa uuden muutosaallon, jolla on hyvin suuri vaikutus toimialarakenteisiin, tuottavuuteen ja työn sijoittumiseen maapallolla.”
TOM HYNNINEN
Yrittäjäneuvos Tom Hynninen (s. 1932) on toiminut toisen polven omistaja-johtajana Oy Konttorityössä.
JUKKA KEITELE
Jukka Keitele (s. 1961) on freelancetoimittaja erikoisalueinaan historia, talous ja sosiologia.
MATTI LEHTI
Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri, kauppatieteen tohtori Matti Lehti (s. 1947) on toiminut TietoEnatorin konsernijohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Hän on osallistunut keskeisissä luottamustehtävissä tieto- ja viestintäteknologia-alan yhteistoimintaan.
TOM HYNNINEN, JUKKA KEITELE & MATTI LEHTI, NELJÄ KERTAA NOPEAMMIN KUIN PÄNNÄLLÄ – KONTTORITEKNIIKAN HISTORIA
191 sivua
Ovh. 45 €
