Kummituksia – onko niitä?
”Kynttilänjalka nousi pöydältä ja lensi seinään kuin joku olisi sitä kuljettanut. Se mutkitteli ilmassa. Kynttilänjalasta irtosi kananmunan kokoinen pala, joka iski palvelustyttö Emmaa päähän. Sitten palanen muutti suuntaa ja koetti osua talon vieraaseen.”
Kummitusjutuilta on tuskin kukaan välttynyt ja moni väittää tavanneensa kummituksen. 1800-luvun lopulla Suomessa käytiin jopa oikeusprosessi eräästä kummitusjutusta. Kirjailija Anneli Kanto on tutkinut Suomalaisen kirjallisuuden seuran ja Svenska Litteratursällskapin arkistojen kummitustarinoita ja koonnut niiden pohjalta koko perheen teoksen Kuollut kulkee (Gummerus).
Suomessa esiintyy kolmetoista kummituslajia ja Kanto määrittelee niiden tuntomerkit, vaarallisuuden ja yleisyyden. Kummituslajeja ovat muun muassa oikeudenmukaisuutta haluava Sijaton sielu, tavaroita paiskova Räyhähenki sekä juomareiden ja pelureiden seurassa viihtyvä Paholainen. Kanto on tavannut Talon ja tavaran vahti -lajityypin kummituksen ollessaan kurssilla nappikauppias Ida Salinin Naisasiainliitolle lahjoittamassa huvilassa Villa Salinissa. Talon ja tavaran vahdit ovat yleisiä, mutta tavallisesti vaarattomia. Vainajat voivat kummitella, koska ovat mustasukkaisia talostaan ja tavaroistaan.
”Yöllä heräsin siihen, että ovella seisoi joku, jota ei näkynyt, mutta jonka läsnäolon saattoi aistia. Pelkäsin kamalasti ja ajattelin: mene pois, ole kiltti ja mene pois. Olisin ajatellut kuvitelleeni jutun tai nähneeni unta, ellei huonekaverini olisi aamulla kertonut samasta kokemuksesta. Ehkä Ida siis oli ovella. Myöhemmin minua on harmittanut pelkoni. Mitähän asiaa Idalla oli?”
Kanto haluaisi vielä tavata näyttelijätär Ida Aalbergin kummituksena. ”Monet Teatterimuseon työntekijät ovat kokeneet Idan läsnäolon. Ida käy siirtelemässä peruukkejaan, sminkkipeilejään ja pukujaan museon tekstiilivarastossa.” Entinen presidentinrouva Sylvi Kekkonen puolestaan liikkuu Tamminiemen museossa. Hän ei pidä siitä, että hänen tavaroihinsa kosketaan ja silloin hän saattaa vihoissaan pudotella esineitä.
Kuollut kulkee -kirjaan on saatu myös Mapi Heikura-Salajan ennen julkaisemattomia valokuvia kummituksista. ”Isoisä harrasti valokuvausta ja opetti minut kehittämään filmejä ja kuvia. Kun kehitimme filmini, huomasimme, että yhdessä ruudussa erottui vaalea olento. Olin vahingossa kuvannut talon vintillä majailevan kummituksen. […] Kummitusten kuvaaminen vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä, sillä kummitukset ilmestyvät kun niitä huvittaa”, Heikura-Salaja valottaa.
ANNELI KANTO
Anneli Kanto on tamperelainen tv-käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja journalisti. Hän on viime vuosina kirjoittanut mm. näytelmät La-Lai-La, Tango sateessa, Jatsityttö ja lastennäytelmän Hyvikset ja pahikset sekä TV1:ssä esitetyn Presidentit-sarjan televisiokäsikirjoituksen. Yhdessä Heini Tolan kanssa hän on kirjoittanut Fredrika Runebergin elämästä näytelmän Fredrika R. Kannon esikoisromaani Piru, kreivi, noita ja näyttelijä oli Runeberg-palkinnon ehdokkaana 2007 ja hänen toinen romaaninsa Veriruusut ilmestyy kuluvana syksynä.
KUOLLUT KULKEE, TOIM. ANNELI KANTO
valokuvat Mapi Heikura-Salaja
104 sivua
Ovh. sid. 30,00 €
