Kuolemaa kylvävässä Hitlerin armeijassa käytiin myös sisäistä kapinaa

Saksan armeija toisen maailmansodan aikana on jäänyt historiaan valtavana tuhon koneistona. Se taisteli vuosien ajan eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa ennen sortumistaan kolmannen valtakunnan mukana. Guido Knoppin teos Wehrmacht – Hitlerin armeija (Ajatus Kirjat) tuo esiin monipuolisen kuvan siitä, millainen Saksan asevoimat oli sisältä päin sekä taktisella tasolla että rivisotilaiden silmin nähtynä – aina nopeasta noususta lopulliseen tuhoon.

Wehrmachtissa taisteli 17,3 miljoonaa miestä toisen maailmansodan aikana, joten lähes jokainen saksalaisperhe oli sodassa mukana. Vaikka erillisyksikkö SS oli päävastuussa siviileihin kohdistuneesta tuhosta, jokainen rivisotilas joutui moraalisten päätösten eteen. Sotavankien julma kohtelu, joukkoteloitukset, kostotoimenpiteet ja siviiliväestön tuhoaminen tekivät sodasta veristä ja epäinhimillistä. Saksalainen professori Guido Knopp kertoo tämän yhden maailman kuuluisimman armeijan traagisen tarinan käyttäen lähteenään uusimman historiantutkimuksen ja arkistomateriaalin lisäksi muun muassa kuulustelupöytäkirjoja, upseerien salakuuntelunauhoja ja tavallisten rivisotilaiden henkilökohtaisia kokemuksia. Wehrmachtia on pidetty usein Hitlerin rakennelmana, mutta jo 1920-luvun Saksassa alettiin koota uudenlaista puolustuskoneistoa. Etenkin ammattisotilaita kismitti se, että hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan asevoimien vahvuus oli tarkasti rajattu. ”Sotilaat eivät edes aikoneet hyväksyä [vallitsevia] olosuhteita. He katsoivat tulevaisuuteen ja näkivät siellä aivan toisenlaisen – eivätkä suinkaan heikon – Saksan. Uusi sota toisi heille Versaillesin sopimuksen kaivatun tarkistuksen”, Knopp kuvailee. Armeijan johto alkoi laatia systemaattisia suunnitelmia uutta Saksan armeijaa varten. Uuden valtakunnankanslerin valtaantulo vuonna 1933 mahdollisti suunnitelmien hyväksynnän valtionjohdon taholta sekä niiden lopullisen täytäntöönpanon. Vuonna 1939 armeija oli tarpeeksi vahva Führerin valloitussuunnitelmia varten. Syyskuun 1. päivänä käynnistyi Saksan hyökkäys Puolan rajan yli, ja samalla alkoi historian siihen asti verisin ja julmin sota. Saksa saavutti aluksi suuria voittoja tehokkaasti johdettujen panssarikolonnien ansiosta. Myös Ranskaa vastaan Wehrmachtin salamasota-taktiikka ja vihollisten motittaminen tuottivat tulosta. Vain harva tiesi, että näissä voitoissa oli tuurilla osansa. Armeija taisteli jo silloin miehistö- ja asekapasiteettinsa äärirajoilla. Armeijan sisällä joukko esikuntaupseereita ja everstejä nousi kapinaan Hitleriä vastaan. Aiemmin he olivat sotilaina vannoneet valan ja luvanneet Hitlerille ehdotonta kuuliaisuutta. Sotilaallisen vastarinnan harvalukuisia miehiä yhdisti vakaumus siitä, että natsivaltio oli moraaliton ja että Saksa kulki kohti katastrofia, ellei Hitleriä syrjäytettäisi. Suurin osa niistä wehrmachtilaisista, jotka olivat nousseet Hitleriä vastaan, maksoi siitä lopulta hengellään. Vuoden 1941 hyökkäyksen myötä Saksan valtakunta laajeni suurimmilleen, mutta kulki kohti täydellistä katastrofia. Epätoivoisessa perääntymisvaiheessa Hitler ja hänen käskyläisensä pakottivat joukot pysymään asemissaan ja tekemään fanaattista vastarintaa huolimatta siitä, oliko vihollinen mahdollisesti murtautunut läpi sivustoista tai selustaan. Diktaattorin jääräpäisyys vei hengen kymmeniltä tuhansilta saksalaissotilailta. GUIDO KNOPP Guido Knopp (s. 1948) on saksalainen historioitsija, joka on julkaissut lukuisia tietokirjoja ja tuottanut useita historiallisia dokumenttisarjoja ja -elokuvia. Historian ja valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Knopp on työskennellyt vuodesta 1984 Saksan yleisradion ZDF:n historiantoimituksen päällikkönä. Hän opettaa historiaa Gustav-Siewerth-Akatemiassa Weilheim-Bierbronnenissa ja asuu Mainzissa. GUIDO KNOPP, WEHRMACHT – HITLERIN ARMEIJA Alkuperäisteos Die Wehrmacht: Eine Bilanz Yhteistyössä Alexander Berkelin, Christoph Gunkelin, Peter Hartlin, Sönke Neitzelin ja Mario Spornin kanssa Toimittanut Mario Sporn Suomentanut Mervi Ovaska 350 sivua Ovh. 42 €