Kuvateos Mannerheim ja Hitler valottaa yksityiskohtaisesti suurmiesten kohtaamisia 70 vuotta sitten

4. kesäkuuta 1942 Marsalkka Mannerheim vietti 75-vuotissyntymäpäiväänsä ja sai yllätysvieraaksi Adolf Hitlerin. Vierailu oli kunnianosoitus Mannerheimille ja Suomelle, mutta taustalla oli myös Hitlerin pyrkimys sitoa Suomi tiukemmin Saksan sotaponnistuksiin. Kolme viikkoa myöhemmin Mannerheim teki protokollan vaatiman vastavierailun Hitlerin luokse. Jukka Partanen valottaa ainutlaatuisessa kuvateoksessa Mannerheim ja Hitler (Gummerus) laajoihin lähde- ja kuva-aineistoihin pohjautuen molempien vierailujen taustoja, vaiheita ja vaikutelmia.

Hitlerin ja Mannerheimin suhde oli ristiriitainen: Anglofiilina tunnettu marsalkka tunsi syvää vastenmielisyyttä kansallissosialistien harjoittamia juutalaisvainoja kohtaan ja suhtautui kriittisesti Hitlerin Saksan laajentumispolitiikkaan. Hitler alkoi ihailla Suomea talvisodan jälkeen: Suomi oli pieni sankarillinen kansa, joka oli sitkeästi puolustanut itsenäisyyttään. Saksan Suomi-myönteisyyden seurauksena Mannerheim alkoi suhtautua positiivisemmin Hitleriä kohtaan ja sanoi Hitlerillä olevan ”maailman paras armeija ja sotilasjohto”. Kun Suomi liittyi yhteiseen rintamaan Saksan kanssa, piti Hitler suomalaisia kaikkein urhoollisimpina Saksan asetovereista ja Mannerheimia etevänä ylipäällikkönä. Hitler halusi antaa muun muassa Leningradin ja Itä-Karjalan suomalaisten haltuun ja innosti Suomea tavoittelemaan Neuvostoliiton alueita laajemminkin.

Mannerheim juhli syntymäpäiväänsä 4. kesäkuuta 1942 Ruokolahdella junavaunussa lähellä Immolan sotilaslentokenttää. Juhlavieraiden suureksi yllätykseksi paikalle saapui myös Adolf Hitler. Hitlerin olemus teki vaikutuksen useisiin paikalla olijoihin, mutta Suomessa toimineita Kolmannen valtakunnan edustajia Hitlerin mielenosoituksellinen käytös ei miellyttänyt. Mannerheim itse kuvaili Hitlerin antaneen huolettoman kuvan ja ”heidän olleen täynnä luottamusta sodan kehityksen suhteen”.

Vastavierailu Hitlerin luokse oli marsalkalle epämieluisa mutta propagandatarkoituksessa suuri menestys. Lehdistö Suomessa ja Saksassa uutisoi Mannerheimin matkasta ylistävään sävyyn. Vierailu herätti marsalkassa kuitenkin aivan toisenlaisia tuntemuksia kuin mitä lehtikirjoittelusta saattoi päätellä: hän ei uskonut hetkeäkään, että Saksa tulisi voittamaan sodan Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim piti vierailunsa jälkeen Hitleriä arvaamattomana hysteerikkona, mutta säilytti muodollisen kohteliaisuuden ulospäin. Kun Suomi irtautui sodasta 1944, alkoi Hitler pitää Mannerheimia heikkona miehenä, joka oli ajanut maansa onnettomuuteen.

Jukka Partanen
Filosofian tohtori Jukka Partanen on kirjoittanut useita Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita, mm. Mannerheim Rukajärvellä (Gummerus, 2009) yhdessä Tauno Oksasen ja Pasi Tuunaisen kanssa.  

Mannerheim ja Hitler
108 sivua
Ovh 38 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Mari Lääperi, tiedottaja, p. 040 561 7472 tai 010 6836 207, mari.laaperi@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi