Paula Havasteen Maan vihat -romaani kertoo millaista oli naisten arki 1100-luvun Suomessa

Historiallisista romaaneistaan sekä niiden vahvoista, itsenäisistä ja osaavista naispäähenkilöistä tunnettu Paula Havaste vie lukijan matkalle 1100-luvun Suomeen ja meren takaiseen Tokholmiin. Maan vihat (Gummerus) on vauhdikkaan romaanisarjan toinen osa. Sarja herättää henkiin muinaiset suomalaiset, joiden elämään kuului kiinteästi usko taikoihin, ennustuksiin ja loitsuihin aikana, jolloin kristinusko teki tuloaan Pohjolaan.

Pienen tytön äiti Kertte joutuu tiukan paikan eteen. Hänen miehensä Larri on pikaistuksissaan lyönyt piispa Henrikin kirveellä kuoliaaksi. Piispan mies Arimo antaa Larrin mennä, kun Kertte tarjoaa itsensä vaihdossa Larrin vapaudesta. Arimon matkaan lähteminen vie Kerten seikkailuihin aina vieraaseen maahan saakka. Miten Larrin pakomatka päättyy? Miten Kertte sopeutuu elämäänsä uuden miehen kanssa vieraskielisessä yhteisössä?

Kirjasarjassa on paljon samaa kuin Kantelettaressa, josta idea alun perin lähti liikkeelle. ”Piispa Henrikin surmavirsi on huikea tarina, joka on kuitenkin aina ärsyttänyt minua. Siinä on liian paljon aukkoja. Miten niin Kerttu oli paha nainen ja piispansurma hänen syytään? Miksi Lalli päätti surmata piispan? Missä oli piispan sotaväki, kun Lalli hiihti kirveineen piispan kiinni? Halusin kertoa tarinan uudelleen niin, että siitä tulisi uskottava”, Paula Havaste kertoo.

Havaste tunnetaan loistavana menneen ajan arjen kuvaajana. ”Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä oleellisempia olivat arkiset taidot. Jos et tiennyt mitä marjoja saattoi syödä, kehnompi juttu. Jos et tiennyt, kuinka kalansaaliin sai säilymään, vielä kehnompaa. Jos taas tiesit, kuinka vilustumista saattoi helpottaa tai kalaverkon kutoa, koko perheesi oli hyvissä käsissä. Tuollaisten tietojen etsiminen on minusta kiehtovaa, ja pohdin usein, kuinka itse selviäisin menneisyydessä”, Havaste miettii.

Kun kirjoittaa hyvin kaukaisista ajoista kuten 1100-luvusta, ei lähdemateriaalia juuri ole – ei kirkonkirjoja, ei muistiinpanoja, ei kunnolla edes arkeologisia jäännöksiä. ”On kuitenkin rikas kansanperinne, joka kantaa kaikuja 1100-luvusta ja vielä kauempaa. Sieltä, loitsujen ja runojen rivien välistä, etsin merkkejä naisen arjesta, lasten asemasta perheessä, parinvalinnasta ja rakkauden kaipuusta”, Havaste toteaa.

Kirjasarjan ensimmäisestä osasta, Tuulen vihat -romaanista (2014) sanottua:

”Paula Havasteen kyky kuvata elävästi menneisyyden arkea on kuin taikaa.” – Savon Sanomat

”Te, jotka olette kansanperinteen, vahvojen naisten ja arkisen magian ystäviä, nyt valpastukaapas. Tässä on kirja, joka totisesti kannattaa lukea.” – Morren Maailma -blogi

Paula Havaste
FT Paula Havaste on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Rovaniemellä, mutta asuu nykyään Nurmijärvellä. Hän on kolmilapsisen perheen äiti. Havaste on työskennellyt toimittajana, kriitikkona, suomentajana, tietokirjailijana, kirjallisuuden yliopisto-opettajana ja tutkijana sekä Kansallisteatterin tiedottajana. Nykyään Havaste vastaa tiedekeskus Heurekan yleisötapahtumista.

Maan vihat
452 sivua
Ovh 34 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Eeva Herrainsilta, tiedottaja, p. 040 514 6360, eeva.herrainsilta@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi