Seitsemän sodan koskettaman lapsen selviytymistarinat
Irja Wendischin Pitkä taistelu – Sotilaiden lasten selviytymistarinoita (Gummerus) kertoo sotien jättämästä jäljestä suurten ikäluokkien keskuudessa. Sota, vaikka jo päättynytkin, varjosti heidän lapsuuttaan, oli ja on edelleen osa heidän elämäänsä. Wendisch kuuluu itse samaan sukupolveen. Kirjassa on seitsemän koskettavaa selviytymistarinaa, jotka kertovat ihmisen voimasta kääntää elämässään suunta parempaan päin.
Sodasta palanneiden isien lapset ja koko perhe kärsivät usein käsittelemättömistä sotatraumoista. Perhe-elämää ovat monessa tapauksessa varjostaneet isän alkoholismi ja väkivaltaisuus, äkkipikaisuus, sisäänpäin kääntyneisyys ja jopa umpimielisyys. Lapset, varsinkin vanhimmat, ovat usein joutuneet kantamaan vastuuta nuoremmista sisaruksista ja välillä myös vanhemmista. Monissa perheissä isä on jäänyt lapsille etäiseksi.
”Surullisinta Sonjan mielestä hänen lapsuudessaan oli, että muuten niin ulospäin suuntautuneet vanhemmat eivät itse asiassa koskaan puhuneet, keskustelleet eivätkä ylipäänsä kommunikoineet omien lastensa kanssa. ’Kukaan ei kysynyt koskaan, että mitä meille kuuluu, mitä me halutaan ja mikä tekee meidät onnelliseksi.’”
Vielä aikuisenakin monet kärsivät orpouden tunteesta, häpeästä ja epävarmuudesta. Pitkä taistelu -kirjassa tarinansa jakaneiden joukossa on myös itse alkoholismiin tai masennukseen sairastuneita. Monella on ollut pakottava tarve tehdä selkeä ero lapsuuden perheestä, muuttaa toiselle paikkakunnalle tai jopa ulkomaille. Silti lapsuuden perhe on saattanut pitää tiukassa otteessa.
”Yhteisistä jouluista Katariina halusi pitää itsepintaisesti kiinni vielä senkin jälkeen, kun hän oli muuttanut etelän kaupunkiin melko pian lastentarhanopettajaksi valmistumisensa jälkeen. […] Nyt kun hän poismuuton jälkeen oli saanut etäisyyttä omaan lapsuudenkotiinsa, ei hän enää kestänyt katsoa olohuoneen nojatuolissa nuokkuvaa isäänsä. Isää, joka istui juopuneena siinä samassa jykevässä tuolissaan, polvet ristissä ja kädet polvien päällä toisiinsa kietoutuneina, missä hän oli istunut aina. Ja kun hänen päänsä taas kerran nytkähti nuokkuessa alaspäin, Katariinan ahdistus kasvoi niin suureksi, että hänen oli päästävä heti pois isänsä silmien edestä.”
Uusia alkuja ovat tarjonneet esimerkiksi työ, ystävyys- ja parisuhteet sekä omat lapset ja lapsenlapset. Tarve asioiden selvittämiseen on monessa tapauksessa tullut suuren elämänmuutoksen yhteydessä. Esimerkiksi oma tai lapsen sairastuminen on pysäyttänyt miettimään elämää, omaa lapsuutta ja suhdetta omiin vanhempiin.
Irja Wendisch
Irja Wendisch (s. 1955) on yhteiskuntatieteiden maisteri Berliinin Freie Universitätistä, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on tehnyt töitä niin suomalaiselle kuin saksalaisellekin medialle. Wendisch on kirjoittanut muun muassa teokset Tohtori Conzelmannin sotavuodet Lapissa (2002), Salatut lapset - Saksalaissotilaiden lapset Suomessa (2006) Me sotilaiden lapset (2009).
Pitkä taistelu – Sotilaiden lasten selviytymistarinoita
224 sivua
Ovh 32 €
Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Eeva Herrainsilta, viestintäkoordinaattori, p. 040 514 6360, eeva.herrainsilta@gummerus.fi
Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.
Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi