Stasin toiminta Suomessa oli huomattavasti laajempaa kuin Supo uskoi

1960-luvulta lähtien Suomen kanssakäyminen oli hyvin laaja-alaista, ei vain Neuvostoliiton, vaan myös entisen DDR:n kanssa niin valtioiden, puolueiden kuin järjestöjenkin tasolla. Suomi kiinnosti itäsaksalaisia siinä määrin, että maan Helsingin edustustoon perustettiin Stasin tiedusteluasema 1950-luvun lopulla. Muurin murtuessa se laajeni käsittämään lähes koko edustuston. Alpo Rusi valottaa teoksessaan Tiitisen lista (Gummerus) Stasin toimintaa Suomessa vuosina 1960–1989 ja suomalaisten toimintaa itätiedustelun vaikutuspiirissä.

Stasi pyrki Suomen kautta saamaan tietoja etenkin Natosta ja Yhdysvalloista. Tiedustelu- ja vastavakoiluoperaatioissa Stasi teki Suomessa tiivistä yhteistyötä Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun, KGB:n kanssa. Stasia eivät kiinnostaneet pelkästään suomalaispoliitikot ja -sotilaat, vaan myös eritasoiset virkamiehet, järjestöaktiivit, toimittajat, opiskelijat ja teollisuuspiirit. Osa itäsaksalaisten suomalaiskontakteista toimi Stasin hyväksi tietämättään, osa tietoisesti ja jopa Stasin palkkaamina. Tiitisen lista -teos selvittää, ketkä Suomessa auttoivat ja tukivat aktiivisesti Neuvostoliittoa ja sen liittolaista Itä-Saksaa. Rusi paljastaa teoksessaan myös DDR:n tiedusteluaseman johtajan henkilöllisyyden ja taustan.

”SKP:n johtohenkilöt ja keskeiset toimitsijat olivat käytännössä Neuvostoliiton ja sosialistimaiden kollaboraattoreita (liittolaisia), joiden toiminta vakoilun näkökulmasta on jäänyt hämäräksi, koska heidän saattamisensa rikosoikeudelliseen vastuuseen on poliittisesti ollut vaikeaa”. Rusi sanoo. Kommunistien käsissä olleen Valpon seuraajan, Suojelupoliisin, asema kylmän sodan aikana heijasteli ”ajan henkeä”, etenkin 1970-luvulta alkaen. Rusi ottaa teoksessaan tarkasteltavaksi myös sen, oliko Supo vakoiluun liittyvän poliittisen pelin osapuolena.

Suomalais-neuvostoliittolaisten suhteiden keskeinen ongelma oli se, että Neuvostoliitto halusi määrätä, ketkä kykenivät harjoittamaan oikeaa Paasikiven–Kekkosen linjan politiikkaa. Siitä sai tiedon vain pienehkö sisäpiiri ”luottamuksellisessa kanssakäymisessä”, jolle KGB antoi poliittisen ja moraalisen tukensa. Rusin teos pureutuu muun muassa näiden ”luottamuksellisten suhteiden” sisältöön. Teoksessa arvioidaan myös usein vakoilun tuntomerkit täyttävää kanssakäymistä Stasin ja KGB:n edustajien kanssa sekä sitä, missä määrin kanssakäyminen aiheutti alistumista Neuvostoliiton painostukseen, eli ns. suomettumista.

Alpo Rusin keräämät tiedot perustuvat muun muassa entisten Stasin upseerien lausuntoihin ja aikalaistodistuksiin sekä tuoreimpiin arkistolöytöihin, joissa selostetaan Stasin Suomen-operaatioita.

Alpo Rusi
Alpo Rusi (s. 1949) on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Hän on toiminut diplomaattina ja tutkijana 1970-luvun alusta ja julkaissut useita teoksia Suomessa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Sveitsin-lähettiläänä Bernissä. Rusia epäiltiin vuonna 2002 törkeästä vakoilusta DDR:n tiedustelupalvelun Stasin hyväksi, mutta epäilyt osoittautuivat aiheettomiksi.

Tiitisen lista – Stasin vakoilu Suomessa 1960–1989
411 sivua
Ovh.36 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Mari Lääperi, tiedottaja, p. 040 561 7472 tai 010 6836 207, mari.laaperi@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi