Suomen hylkäämien kohtalona oli vankileiri

Millaisia kohtaloita oli jatkosodan aikana Suomesta Neuvostoliittoon ja Saksaan luovutetuilla ihmisillä? Keitä he olivat? Filosofian tohtori Pekka Kauppalan teos Paluu vankileirien teille (Gummerus) kertoo nyt ensimmäistä kertaa millaisiin oloihin palautetut joutuivat, kuinka he kestivät stalinistisen hirmuhallinnon ja millaiseksi heidän elämänsä myöhemmin muuttui.

Aselevon, välirauhan ja rauhansopimuksen vaikeitten vaiheiden jälkeen Suomi joutui sitoutumaan pitkälle menevään myöntyväisyyspolitiikkaan Neuvostoliiton suhteissaan. Se merkitsi monille Suomeen siirtyneille ihmisille pakollista paluuta valtakuntaan, jota he eivät kokeneet omakseen, mutta jonka mailta he olivat kotoisin. Osa pakeni Ruotsiin jatkaen usein kauemmaksikin. Vasta 1955 pakkopalautusten uhka väistyi heiltä, jotka olivat uskaltaneet jäädä Suomeen.

Lukuisat aiemmin salaiset arkistot Venäjällä, Saksassa, Virossa ja Suomessa paljastavat, millaisiin oloihin puna-armeijan sotavangit, heimosoturit, inkerinsuomalaiset, virolaiset ja vangiksi otetut saksalaiset joutuivat. Paluu vankileirien teille -kirjassa pääpaino on vuosina 1940–1955 Suomesta Neuvostoliittoon palautettujen, luovutettujen tai siirrettyjen ihmisten kohtaloissa, mutta se antaa tietoa myös jatkosodan aikana Suomesta Saksaan luovutetuista neuvostosotavangeista. Teos antaa vastauksia muun muassa kysymyksiin: Keitä palautetut olivat? Mikä oli heidän suhteensa neuvostovaltioon? Miten neuvostoviranomaiset arvioivat ja käsittelivät heitä? Entä mitä neuvostovaltio halusi luovutetuilta? Minkälaisiin olosuhteisiin ja millä ehdoilla he sitten lopulta pääsivät vapauteen? Minkälaisessa fyysisessä kunnossa he olivat rangaistuksen jälkeen? Minkälaista elämä oli myöhemmin entisenä tuomittuna tai ilman tuomiota kaltoin kohdeltuna, ja miten yhteiskunta suhtautui heihin?

Arkistoaineiston rinnalla eloonjääneiden henkilökohtaiset haastattelut kertovat luovutettujen tarinaa yksittäisen ihmisen inhimillisestä näkökulmasta. Esiin nousevat myös ”Pronssisoturi” Kristjan Palusalun ja Vlasovin propagandapäällikkö Mileti Zykovin traagiset tarinat.

”Meille luvattiin, että viedään kotiin, mutta kukaan ei päässyt kotiin. Venäläiset lupasivat, että matkalla olisi lääkäri ja muuta. Viipurissa tulivat venäläiset kerjäläiset junaan, silloin arvasimme jo, millaista elämä on Venäjällä. […] Vankisellissä oli todella kylmä, koska kaikki ikkunaruudut olivat rikki. Kuulusteltiin aina yöllä. Juuri kun olin nukahtamaisillani, herätettiin taas. Kyseltiin, ketä vielä tunnet ja kenen kanssa olin palvellut. Täytyihän joistain viattomista asioista kertoa, kaikesta ei voinut kieltäytyä, muuten olisi tullut pakkotoimia. Vaikeaahan se oli. Eräs kuulustelija ei pärjännyt kanssani. Rykmentinjohtaja uhkasi mädättää minut sinne ellen rupeaisi kertomaan kaikkea.”

Pekka Kauppala
FT Pekka Kauppala (s. 1961) on Venäjän historian ja politiikan asiantuntija ja on toiminut Kansallisarkiston jatkosodan ihmisluovutuksia koskevan hankkeen erikoistutkijana. Hän on kiinnostunut erityisesti luovutettujen ihmisten kohtaloista eikä vain hallinnollisesta tapahtumasta ja tuntee erinomaisesti myös Saksan ja Viron historiaa ja politiikkaa.

Paluu vankileirien teille – Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo 1940–1955
342 sivua
30 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Mari Lääperi, tiedottaja, p. 040 561 7472 tai 010 6836 207, mari.laaperi@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. www.gummerus.fi