Tosirikoksia Suomen historian väkivaltaisimmalta rauhan ajalta 1920–1930-luvulta

Aamulehden rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen kertoo kirjassaan Messukylän veriteko – ja muita rikostarinoita Suomesta (Gummerus) tiukasti faktoihin nojaten ja tarinankertojan lennokkuudella kuudesta tosirikoksesta kieltolain ajan ja sitä seuranneen 1930-luvun Suomessa. Mitä tapahtui Messukylässä Tampereen kupeessa, missä olympiasankari Ville Ritola osuu hylätylle autolle, josta löytyi kaksi surmattua veljestä? Mikä saa kansan vaatimaan kuolemanrangaistusta Ulvilan rukoushuoneen tuhopoltosta ja diakonissan ryöstömurhasta? Pääsikö turkulaisen liikemiehen Vartiovuorella murhannut kuin koira veräjästä?

Rimpiläinen kuvaa kiinnostavalla tavalla sotien välistä Suomea. Kirja kertoo paitsi rikollisuuden ja rikostutkinnan historiasta myös ihmisistä, joiden elämää väkivalta kosketti: poliiseista, rikollisista, uhreista ja sivullisista. Vaikka mukana ei ole varsinaisia salakuljetusrikoksia, kieltolaki on läsnä vaikkakin sivuosassa. Oman varjonsa aikaan heittää vastikään päättynyt sisällissota.

Yksittäiset tarinat nostavat esille erilaisia teemoja ajan ilmapiiristä. Aikanaan kuuluisan taiteilijan Olli Suolahden ennen tuntemattomassa rikosjutussa nousee esiin aikakauden suhtautuminen seksuaalisuuteen. Toisessa tarinassa kuvataan mielen horjumista ja uusien rajujen sokkihoitojen käyttöä mielisairaanhoidossa. Mukana on myös varhainen esimerkki sotatraumasta, joka vaikutti merkittävästi raakaan henkirikokseen, mutta jota tutkivat lääkäritkään eivät vielä 1920-luvulla osanneet tunnistaa. "Sotatraumat ja niiden hoitaminen puhuttavat edelleen. Vastikään on noussut pinnalle keskustelu rauhanturvaajien tarvitsemasta tuesta vaativien kriisinhallintaoperaatioiden jäljiltä", itsekin rauhanturvaajana palvellut Rimpiläinen sanoo.

Kirjassa on uskomattomia tarinoita töppäilevistä poliiseista pesemässä pois rikospaikan jälkiä mutta myös taitavista rikostutkijoista, jotka selvittävät vaikeita tapauksia nerokkain oivalluksin. Eräässä tarinassa maan parhaat rikostutkijat selvittävät vaikean rikoksen aseteknisillä tutkimuksilla ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.  Mukaan mahtuu kuuluisia ja tuntemattomia rikollisia, vauhdikkaita pakomatkoja, laitonta viinaa ja ruudin käryä.

”Teostani voi kutsua mikrohistoriaksi, populääriksi tietokirjaksi, ’tosidekkariksi’ tai miksi haluaa. Sitä saa lukea tarinallisena tietokirjana tai rikosnovellikokoelmana. Se on syntynyt ylittämään genrerajoja”, Rimpiläinen toteaa. Lähdemateriaalin pääaineistona ovat viranomaispöytäkirjat ja rikosuutisoinnit. Tukena ja taustana Rimpiläinen kertoo käyttäneensä tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta.

Tuomas Rimpiläinen
Tuomas Rimpiläinen (s. 1980) on Aamulehden rikostoimittaja. Sanomalehtien liitto on palkinnut hänen juttunsa kahtena vuotena peräkkäin vuoden parhaana sanomalehtijuttuna. Hän on tullut tunnetuksi myös raportoidessaan maailman kriisipesäkkeistä Aamulehteen, Turun Sanomiin, Satakunnan Kansaan, Lapin Kansaan, Kalevaan, Pohjalaiseen, Ilkkaan, Pohjolan Sanomiin ja Kainuun Sanomiin.

Messukylän veriteko – ja muita rikostarinoita Suomesta
384 sivua
Ovh 35 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Eeva Herrainsilta, tiedottaja, p. 040 514 6360, eeva.herrainsilta@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi