Yritykset suhtautuvat kielteisesti kiinteistöveron nostoon Lahdessa
Hämeen kauppakamari selvitti Lahdessa toimivien jäsenyritysten ja -yhteisöjen kantaa Lahden kaupungin suunnittelemasta kiinteistöveron nostosta ja mahdollisista vaihtoehtoisista sopeuttamis- ja säästökeinoista. ”Vastanneista yrityksistä enemmistö (84 %) suhtautuu kielteisesti kiinteistöveron nostoon”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio.
Talouskasvu tulee olemaan maltillista seuraavien vuosien aikana, ja yksityinen sektori ei pysty rahoittamaan kaikkia nykyisiä julkisia menoja. ”Kauppakamariryhmä on kehottanut julkista sektoria pidättäytymään veronkorotuksista. Julkisen sektorin kokoa on pienennettävä, jotta sitä pystytään rahoittamaan”, Aaltio painottaa.
”Kaupungin suunnittelema 30 %:n korotus kiinteistöveroon on ajatuksena pöyristyttävä, kun sitä peilaa esim. Lahden kaupungin omaan toimitilastrategiaan”, kritisoi alueella toimiva kiinteistösijoittaja. ”Mikäli julkinen viranomainen nostaa veroja, siirretään korotus useimmiten vuokriin eli tuloksena voi olla vuokratason nousu.”
”Toimitilat ovat pääsääntöisesti yrityksille välttämätön perusedellytys oman liiketoiminnan harjoittamiselle. Kiinteistöihin liittyvien kustannusten nousu heikentää suoraan yritysten kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä sekä kaventaa yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää sekä olemassa olevaa, että uutta henkilöstöä”, toteaa Isku Työterveys Apila Oy:n toimitusjohtaja Jukka Anttonen. ”Kehitys on samansuuntainen riippumatta siitä, omistaako yritys itse toimitilansa vai toimiiko vuokratiloissa; kiinteistökustannusten noususta viimekädessä vastaa aina tilan loppukäyttäjä”, Anttonen sanoo.
Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka ei pidä kiinteistöveron nostoa oikeana tapana kannustaa yrityksiä investoimaan kasvuun. ”Kasvu vaatii usein rakentamista, mikä sinänsä jo lisää kaupungin kiinteistöverotuloja. Jos yritysten kannettavaksi tulee jo olemassa olevien rakennusten osalta lisäkustannuksia, ei tilanne mitenkään kannusta uuden rakentamiseen”, sanoo Mäki-Reinikka. ”Kaupunki on linjannut tavoitteekseen luoda yrittämiselle hyvät toimintaedellytykset eikä teollisuuden kiinteistöverojen nosto voi millään muotoa olla tämän linjauksen mukaista toimintaa”, Mäki-Reinikka korostaa.
Yritykset ehdottavat vaihtoehtoisia säästötapoja
Yritykset esittävät Lahden kaupungille vaihtoehtoisiksi sopeuttamis- ja säästökeinoiksi byrokratian vähentämistä lupamenettelyissä, päätöksentekotasojen vähentämistä, keskittymistä peruspalvelujen tuottamiseen, kaupungin kiinteistöjen ja yritystensä osittaistakin myyntiä, kiinteistöjen käytön tehokkuuden parantamista sekä kuntaliitoksia.
”Myymällä kiinteistöjä, tekemällä edullisempia toimitilaratkaisuja, priorisoimalla ja kilpailuttamalla kiinteistöjensä ylläpitoa kaupunki säästäisi julkisia varoja”, alueella toimiva kiinteistösijoittaja ehdottaa.
”Moniportainen kirjallinen päätöksenteko sitoo resursseja, aiheuttaa merkittävää lisätyötä sekä hidastaa muutoksien toimeenpanoa”, kritisoi eräs vastaajista.
Kuntasektorille on kasaantunut laaja palvelutarjonta ja julkisia tehtäviä. ”Suurimmat säästöt saavutetaan sosiaali- ja terveyspalvelun puolelta ja sivistystoimesta”, toteaa eräs vastaajista. ”Päällekkäiset toimet on karsittava ja yksityisen puolen terveyspalvelut pitää olla rinnakkaisia julkisten palvelujen kanssa. Koulutusta on kohdistettava tuotanto- ja vientisuuntaiseksi. Julkiset kiinteistöt on saatava tehokkaampaan käyttöön, esim. opiskelu voisi tapahtua kahdessa vuorossa”, eräs vastaajista ehdottaa.
Vastauksissa ehdotetaan myös palvelualoitemallin käyttöönottoa, joka pakottaisi Lahden kaupunkia hinnoittelemaan oman palvelutuotantonsa sekä määrittämään kustannukset. Tällöin ne olisivat verrattavissa yksityisen tuottamiin palveluihin.
Kuntasektorin toimintatapoja on uudistettava
Kiinteistöveron noston sijaan vastanneista yrityksistä 81 % kannattaa kuntasektorin toimintatapojen uudistamista ja lähes kolme neljäsosaa (73 %) valtio- ja kuntarakenteen saneerausta talouden sopeuttamis- ja säästökeinoiksi.
Kannatusta saavat myös kunnan palvelumarkkinoiden avaaminen yksityisille palveluntarjoajille ja palveluverkoston tehostaminen.
”Tilaaja-tuottaja mallin kehittäminen ja kuntien palvelutuotannon avaaminen avoimelle kilpailulle tarjoaa kunnille mahdollisuuden verrata kustannuksia ja kehittää palvelutuotantorakenteita haluttuun suuntaan”, sanoo Anttonen. ”Kuntien taloudellisten ja rakenteellisten kehityshaasteiden kannalta tilanne, jossa hinta-laatusuhteeltaan parhaat toimijat valikoituvat palvelujen tuottajiksi, on sekä kuntalaisten edun että kuntien toimintaedellytysten kannalta vastuullinen ja kestävä ratkaisu.”
Lisätietoja:
Isku Työterveys Apila Oy:n toimitusjohtaja Jukka Anttonen, p. 0440 357 015
Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka, p. 0400 422 051
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio, puh. 044 330 4013
Lahden kaupungin toimialojen sopeutustarve on seuraavien kolmen vuoden osalta kaikkiaan 55 miljoonaa euroa. Menojen karsimiseksi kaupungin tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisia säästökeinoja sekä välttää irtisanomiset ja lomauttamiset.
Tulojen lisäämiseksi Lahden kaupunki on suunnitellut korotusta kiinteistöveroon, esim. yleiseen kiinteistöveroon 30 %:n korotusta ja vakituisen asuinrakennuksen 40 %:n korotusta. Suunnitellun korotuksen tuoma tuotto olisi vajaat 10 miljoonaa euroa. Tuloveroon ei kajottaisi. Lahden kaupunginvaltuusto on lykännyt päätöksen ensi syksyyn.
Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta, Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat sekä Keski-Suomesta Kuhmoinen.
Hämeen kauppakamari
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna
www.hamechamber.fi
www.Facebook.com/K2HAM
Avainsanat: