Handelsbanken: Asuntomarkkinoiden hiljaiseloon helpotusta ehkä vuonna 2016

• Odotamme hintojen polkevan paikoillaan vuosina 2015–2016. Lähivuosina asuntojen hintoja kannattelee ensisijaisesti matalana pysyvä korkotaso.
• Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat ylittäneet 1990-luvun romahdusta edeltäneen tason.
• Kotitalouksien velkaantuminen on hidastunut, mutta tuloihin nähden asuntojen hinnat ovat yhä kallistuneet.

”Odotamme asuntomarkkinoiden alueellisen eriytymisen yhä jatkuvan ja asuntojen hintojen polkevan paikoillaan seuraavina kahtena vuotena. Jos Suomen talous ja työmarkkinat alkavat elpyä odotustemme mukaan, on mahdollista että asuntokauppa vilkastuu vuoden 2016 aikana”, tiivistää Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund.

Seuraavina kahtena vuotena pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen odotetaan vaihtelevan -1 ja +3 prosentin välillä, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolella hintojen muutoksen ennakoidaan vaihtelevan -3 ja +1 prosentin välillä.

”Jos pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat jatkavat nousuaan ja kotitalouksien tulojen kasvu jää aiempaa hitaammaksi, on riskinä hintakuplan syntyminen. Myös Suomen talousnäkymät ja kasvupotentiaali muodostavat aiempaa suuremman riskin asuntomarkkinoiden vakaudelle. Perusteita 2000-luvun alkupuolella nähdyn kaltaiselle asuntojen hintojen nopealle nousulle ei tulevina vuosina ole”, Asplund sanoo.

Viime vuosina asuntojen hinnat ovat suhteessa yleiseen talouden kehitykseen pitäneet pintansa kohtalaisesti. Matala korkotason ansiosta kotitaloudet ovat pystyneet hoitamaan lainansa, minkä lisäksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hintoja on kannatellut myös tarjonnan heikko kasvu.

”Koska hinnoissa ei lähikuukausina ole juuri nousupaineita, on hyvin todennäköistä, että vuodesta 2014 tulee koko Suomen asuntomarkkinoilla lievästi laskevien hintojen vuosi”, Asplund sanoo.

Reaalihinnat hätyyttelevät aiempia ennätyksiä

Kuluttajahintainflaatioon suhteutetut asuntojen reaalihinnat olivat heinä–syyskuussa koko maassa keskimäärin lähes samalla tasolla kuin ennen kriisejä vuonna 2007. Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat nousseet selvästi vielä finanssikriisin jälkeen, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat reaalisesti halvemmat kuin vuonna 2007.

”Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat selvästi ylittäneet 1990-luvun alun asuntomarkkinoiden romahdusta edeltäneen, alkuvuoden 1989 tason. Muun Suomen keskimääräinen hintataso on hetkellistä poikkeusta lukuun ottamatta pysynyt aiemman reaalihintaennätyksen alapuolella”, Asplund kertoo.

Tuloihin nähden asuntojen hinnat ovat kuitenkin yhä kallistuneet. Esimerkiksi 80 neliömetrin asunto maksoi vuoden 2007 alussa 4,5-kertaisesti keskimääräisen suomalaistalouden nettotulojen verran, kun kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa kerroin oli 4,7.

Suomalaisilla vähän velkaa naapurimaiden kansalaisiin verrattuna

Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on lähes kaksinkertaistunut vuosituhannenvaihteesta. Kotitalouksien velkojen määrä suhteutettuna vuotuisiin verojen ja tulonsiirtojen jälkeisiin käytettävissä oleviin tuloihin oli kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa 119,5 prosenttia.

Velkaantumisaste kohosi nopeasti vuosina 2002–2008. Finanssikriisin jälkeen nousutrendi on jatkunut, mutta vaimeampana.

Pohjoismaisiin naapureihin nähden velkaantumisaste on kuitenkin maltillinen, sillä Ruotsissa vastaava lukema on jo yli 180 prosenttia, Norjassa noin 200 prosenttia ja Tanskassa liki 300 prosenttia.

”Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla on kuitenkin huomattavasti enemmän nettofinanssivarallisuutta. Norjalaisilla on puolestaan enemmän kiinteää varallisuutta, kuin meillä suomalaisilla”, Asplund vertaa.

Asuntolainamarkkinoissa eroamme myös muilta osin muista Pohjoismaista. Suomessa lähes kaikki asuntolainat on sidottu muuttuviin korkoihin, kun muualla yleisempiä ovat kiinteät korot. Suomalaiset ovat myös säntillisiä lainojen lyhentäjiä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pelkkien korkokulujen maksaminen asuntoluotoista on yleisempää.

Lisätiedot:
Tuulia Asplund, ekonomisti, puh. 010 444 2403
Tiina Helenius, pääekonomisti, puh. 010 444 2404
S-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 24 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut puolueettoman, vuosittain toteutettavan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että pankin muilla kotimarkkinoilla (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 46 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 606 henkilöä.