Handelsbankenin talousennuste: Kasvusta kannattaa nyt iloita, vauhti hidastuu ensi vuonna

  • Kuluva vuosi on Suomessa käännekohta sekä talouskasvussa että sen rakenteessa. Kasvuvauhti hidastuu vuosina 2019-20, ja talouskasvu nojaa selvästi enemmän kotimaiseen kysyntään.
  • Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia (sama kuin edellinen huhtikuun 2018 ennuste), ensi vuonna 1,9 prosenttia (1,9 %) ja vuonna 2020 kasvu yltää 1,2 prosenttiin (1,2 %).
  • Maailmantalouden kasvuhuippu on ohitettu, mutta keskuspankit ovat silti luottavaisina kiristämässä rahapolitiikkaansa. Kiristysikkuna on auki niin kauan kun talouskasvua on riittävästi.

Suomen talous nauttii vielä positiivisesta kierteestä, mutta vuosi 2020 on jo haasteellinen

Globaali teollinen suhdanne on heikentynyt, ja tämä on jo näkynyt Suomen viennissä, jossa tavaraviennin määrä ei ole huhtikuun jälkeen juuri kasvanut edellisvuodesta. ”Suomen ulkoista kysyntää painaa nimenomaan pääomahyödykkeiden ja teollisuuden tuotantotarvikkeiden viennin heikentyminen Saksaan”, kertoo Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.

Työllisyys on kasvanut tammi-syyskuussa keskimäärin 2,9 prosenttia, minkä seurauksena kotitalouksien reaalitulot ovat kasvaneet reippaasti. ”Uskomme, että kotitalouksien nettotulojen kasvu, matalana pysyvät korot ja maltillinen inflaatio vauhdittavat yksityistä kulutusta tänä ja ensi vuonna”, arvioi Helenius.

Investointien kasvu hidastuu vuosina 2019-20 pääasiassa siksi, että teollisuuden näkymät heikentyvät.

”Erityisesti ennustejakson loppupuolella vuonna 2020 kannattavuuden heikkeneminen verottaa yritysten investointihaluja. Työvoimareservin kutistuminen ja kustannusten nousu syövät kannattavuutta. Rakentamisessa tästä on jo merkkejä”, arvioi Handelsbankenin ekonomisti Janne Ronkanen.

Kaikkiaan Suomen BKT:n kasvuvauhti hidastuu vuosina 2019-20, kun ulkomaankaupan kasvuvaikutukset heikkenevät. Talouskasvu nojaa selvästi nykyistä enemmän kotimaiseen kulutukseen. Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia, ensi vuonna 1,9 prosenttia ja vuonna 2020 1,2 prosenttia.

Maailmantalouden kasvuhuippu on ohitettu

Globaali talouskasvu käy huipussaan tänä vuonna, ja BKT:n kasvuvauhti hidastuu vuosina 2019-20. Kasvu kuitenkin riittää nostamaan työllisyyttä edelleen, ja työmarkkinoiden kiristyessä palkkojen ja hintojen nousuvauhti kiihtyy. Kauppakonfliktin syveneminen, resurssirajoitteet ja korkojen nousu luovat epävarmemmat olosuhteet riskiä sisältäville sijoituksille, ja siten osakemarkkinoilla on odotettavissa lisää heiluntaa.

Talousnäkymät ovat edelleen suotuisat Yhdysvalloissa, jossa elvyttävä finanssipolitiikka vastaa pääosin kasvun kiihtymisestä. ”Odotamme talouden resurssien niukentumisen ja rahoitusolosuhteiden kiristymisen kuitenkin hidastavan kasvua vuosina 2019-20. Lisäksi elvyttävän finanssipolitiikan tiukentaminen supistaa BKT:n kasvua vuonna 2020”, Tiina Helenius summaa.

Euroalueella talouden kasvunäkymää varjostavat poliittiset huolet: Italian budjetti ja Brexit-neuvottelut. Tänä vuonna ulkomaankaupan kasvuvaikutus on pienentynyt huomattavasti, kun globaali kysyntä on hiipunut ja euro vahvistui viime vuonna.

Kuluttajien luottamus ja vähittäiskaupan myynti ovat viime aikoina heikentyneet, mikä herättää epäilyjä kuluttajavetoisen kasvun jatkumisesta. Handelsbankenin ekonomistit arvioivat työmarkkinoiden vakauden ja ansioiden nousun ylläpitävän kulutusta. Euron aiemman vahvistumisen vaikutukset väistyvät, ja tämä näkyy hienoisena ulkomaankaupan piristymisenä ensi vuonna.

”Yritysten saamien tilausten väheneminen, kauppakonfliktin syveneminen ja Brexit-neuvotteluiden takkuaminen synnyttävät epävarmuutta investointinäkymiin, joten rohkenemme epäillä euroalueen investointiasteen merkittävästi nousevan”, Janne Ronkanen toteaa.

Kauppakonfliktin vaikutukset eivät näy toistaiseksi Kiinassa

USA:n ja Kiinan kauppakonfliktin vaikutukset eivät ole tähän mennessä näkyneet Kiinan ulkomaankaupassa. Kiinan kasvun hidastuminen onkin ollut seurausta Kiinan omista toimista luotonannon rajoittamisessa ja erityisesti varjopankkisysteemin kautta tapahtuneesta velkaantumisesta.

Kasvuvauhdin pudotus alkuvuoden aikana ja kauppakonfliktin laajeneminen ovat saaneet viranomaiset jälleen elvytyslinjalle. Perinteinen tapa vauhdittaa talouskasvua investointeja lisäämällä ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertaista kuin aiemmin. Velkaongelmien paisumisen pelossa Kiina ei myöskään ole valmis aloittamaan uutta vahvistuvaa luottosykliä. Kiinan elvytyksen vaikutukset näkyvät talouskasvussa ensi vuonna, mutta talouskasvun heikentymistä ei onnistuta estämään, ainoastaan pehmentämään laskua.

”Emme näe pikaista ratkaisua Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppakiistaan. Kiina on tähän mennessä kärsinyt sodasta eniten, etenkin osakekurssien laskun ja luottamuksen heikentymisen myötä”, Helenius toteaa.

Monet kehittyvät taloudet ovat saaneet kokea tänä vuonna tuntuvan osakekurssien laskun ja valuutan heikentymisen, joiden laukaisijana on ollut Yhdysvaltain dollarin kallistuminen ja globaalien rahoitusolosuhteiden kiristyminen. Yhden ongelmatalouden ajautuminen kriisiin saattaisi levitä laajemmalle samankaltaisiin talouksiin ja jopa kehittyneeseen maailmaan.

”Pidämme tällaista tartuntaa hyvin epätodennäköisenä. Luottamuksen talousnäkymiin pitäisi siinä tapauksessa oleellisesti heikentyä koko maailmantaloudessa”, Handelsbankenin ekonomistit sanovat.

Keskuspankit ovat luottavaisina kiristämässä rahapolitiikkaansa

Markkinoiden odotukset keskuspankkien koronnostoista ovat syksyn mittaan vahvistuneet, kun inflaatiopaineet ovat maailmalla kasvaneet. Inflaatiota on kiihdyttänyt pitkälti energian hinnan nousu.

Myös palkkojen nousu on ollut aiempaa nopeampaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Keskuspankit ovat siten matkalla kohti rahapolitiikan normalisointia.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on voinut nostaa ohjauskorkoaan suunnitellussa tahdissa ilman huolta talouden vakauden horjuttamisesta. ”Fed saavuttaa pian vaiheen, jossa automaattiohjaus on kytkettävä pois päältä, ja odotamme siltä herkempää reagointia talouden signaaleille”.

EKP:n ensimmäinen talletuskoron nosto tapahtuu vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Tätä ennustetta tukee vahvistuva talouden inflaatiopaine, vaikka keskuspankin on pidettävä yllä vakautta sekä Italian budjetin että Brexitin aiheuttaman turbulenssin keskellä. Kovin monelle koronnostolle ei kuitenkaan ole aikaa, ennen kuin heikentyvä suhdanne sulkee nostoikkunan myös EKP:ltä. ”Ennustamme talletuskoron nousevan vuonna 2020 nollaan prosenttiin nykyisestä -0,40 prosentista”, Tiina Helenius kertoo.

Yhdysvaltain dollari jatkaa vahvistumistaan euroon nähden. Tätä tukevat vahva talous ja ohjauskoron nostot Yhdysvalloissa. Vuoden 2019 aikana Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuminen kuitenkin heikentää jälleen dollaria.

Talousennusteen päivitys on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404

Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa huhtikuun 2018 ennuste 2017 2018E 2019E 2020E
Yksityinen kulutus 1.3 2.1 (1.9) 1.9 (1.7) 1.5 (1.2)
Julkinen kulutus -0.5 1.5 (1.5) 1.5 (1.5) 0.5 (0.5)
Investoinnit 4,0 3.3 (4.2) 1.5 (3.5) 0.1 (-1.0)
Vienti 7.5 2.5 (4.6) 3.0 (3.5) 0.0 (-0.2)
Tuonti 3.5 1.9 (3.3) 2.6 (2.7) 0.2 (0.0)
BKT 2.8 2.5 (2.5) 1.9 (1.9) 1.2 (1.2)
Ansiotasoindeksi 0.2 1.8 2.3 2.6
Kuluttajahintaindeksi 0.7 1.1 1.5 1.6
Työttömyysaste* 8.6 7.5 7.2 7.1
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -0.7 -0.2 0.3 0.5
EMU-velka** 61.3 59.9 58.1 56.9
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Katso pääekonomisti Tiina Heleniuksen ja ekonomisti Janne Ronkasen video talousennusteesta.