Handelsbankenin talousennuste: korona leikkaa 10 prosenttia Suomen talouskasvusta

Report this content
  • Koronaviruspandemia iskee voimakkaasti Suomen talouteen vuonna 2020. Kotitaloudet, palvelusektori ja pk-yritykset ovat eturintamassa ottamassa vastaan viruksen negatiivista taloustaakkaa. Ennustamme, että Suomen BKT laskee 10 prosenttia tänä vuonna mutta palautuu 5 prosentin kasvuun ensi vuonna. Vuonna 2022 Suomen talous kasvaa 1,5 prosenttia.
  • Maailmantalous kohtaa nyt pahimman shokin sitten toisen maailmansodan. Globaali talouskasvu supistuu 3,5 prosenttia vuonna 2020. Monissa maissa nähdään kaksinumeroisia työttömyysastelukuja. Rajoittamistoimien purkaminen tarkoittaa tasapainoilua yhtäältä koronavirustartuntojen rajaamisen ja toisaalta yhteiskunnan sekä talouden avaamisen välillä. Rajoituksia lieventämällä kysyntä elpyy, mutta takaiskujen riski on olemassa.
  • Keskuspankit ja valtiot elvyttävät nyt ennennäkemättömän paljon. Elvytystoimet ovat oikeansuuntaisia ja pyrkivät siihen, että koronarotkon yli päästäisiin ilman hyvin korkealle nousevaa työttömyyttä ja konkurssiaaltoa.

Koronaviruspandemia iskee kovaa Suomen talouteen

Koronaviruspandemia iskee voimakkaasti Suomen talouteen tänä vuonna. Kotitaloudet, palvelusektori ja pk-yritykset ovat eturintamassa ottamassa vastaan negatiivista taloustaakkaa.

Kotitalouksien kulutus sukeltaa tuntuvasti kuluvana vuonna. Päivittäistavarakauppa on kulutuksen ainut valopilkku. Myös investoinnit ottavat iskun vastaan. Käynnissä olevat investointikohteet tehdään valmiiksi, mutta uusia hankkeita ei aloiteta ennen kuin talousnäkymät kirkastuvat. Vienti laskee selvästi maailmantalouden heikkouden takia. Toisaalta valtion tuntuvat elvytystoimet nostavat julkista kulutusta ja tukevat talouden aktiviteettia.

Koronaviruksen aiheuttamat talouden rajoittamistoimet iskevät kovaa myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pk-yritykset muodostavat leijonanosan (99,8 %) Suomen kaikista yrityksistä.  Ne ovat suuri työllistäjä, joten tukitoimien kohdistaminen tähän sektoriin on olennaista, jotta työttömyys ja konkurssit eivät pääsisi nousemaan kestämättömälle tasolle.

Ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 10 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 5 prosentin kasvuun ensi vuonna. Vuonna 2022 Suomen talous kasvaa 1,5 prosenttia. Talouden elvytystoimet, suora tuki ja verotulojen romahdus kasvattavat merkittävästi julkisen talouden alijäämää ja velkaa tänä vuonna. Julkisen talouden velkasuhde nousee yli 73 prosenttiin vuonna 2020. Suomen lomautusjärjestelmä pehmentää jonkin verran koronaviruksen iskua työmarkkinoille. Arvioimme työttömyyden kuitenkin nousevan verraten runsaasti tänä vuonna. Työttömyysaste nousee 9,5 prosenttiin vuonna 2020, mutta laskee 8 prosenttiin vuonna 2021 ja 7,5 prosenttiin vuonna 2022. Inflaatio säilyy maltillisena ennustejakson aikana.

”Talous on parhaillaan vapaassa pudotuksessa. Epävarmuus talouden näkymistä on poikkeuksellisen suurta. On erittäin tärkeää, että suurimmat iskut saaneita talouden aloja tuetaan erinäisin keinoin koronarotkon yli. Vaikka Suomen talous sukeltaa tänä vuonna 10 prosenttia, odotamme heikkouden jäävän väliaikaiseksi. Ensi vuonna Suomen talous elpyy ripeästi maailmantalouden toipumisen vanavedessä”, Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo.

Maailmantalouden taantuma syvin moneen vuosikymmeneen

Koronaviruspandemian leviäminen on johtanut voimakkaisiin yhteiskunnan ja talouden rajoittamistoimiin, joilla on välitön ja suuri vaikutus työllisyysvaltaiseen palvelualaan. Maailmantalous supistuu 3,5 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 5,2 prosentin kasvuun ensi vuonna. Monissa maissa nähdään kaksinumeroisia työttömyysastelukuja. Rajoittamistoimien purkaminen tarkoittaa tasapainoilua yhtäältä koronavirustartuntojen rajaamisen ja toisaalta yhteiskunnan sekä talouden avaamisen välillä. Rajoituksia lieventämällä kysyntä elpyy, mutta takaiskujen riski on olemassa. Monet keskuspankit ovat nopeasti laskeneet rahapolitiikan korot minimitasolleen, emmekä odota nousua lähivuosina. Keskuspankit pyrkivät kaikin keinoin pitämään yllä rahoitusmarkkinoiden vakautta ja tukemaan yleistä talouskehitystä. Monissa maissa julkinen velka kasvaa ennätyksellisen nopeasti suurten tukipakettien ja elvytystoimenpiteiden johdosta.

”Talouden näkökulmasta on tärkeää, että Yhdysvalloissa virustartunnat saadaan taltutettua. Yhdysvallat on maailmantalouden veturi, ja on vaikea kuvitella, että maailmantalous alkaisi elpyä kunnolla ilman Yhdysvaltojen talouden vetoapua. Suomi pienenä ja avoimena kansantaloutena on riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Siksi Yhdysvaltojen koronavirustilanteen hoito tuntuu myös meillä täällä Suomessa”, Hirvonen pohtii.

Syvempi taantuma voi leikata Suomen talouskasvusta jopa 15 prosenttia

Epävarmuus talouden näkymistä on nyt poikkeuksellisen suurta. Olemme perusennusteen lisäksi tehneet kaksi skenaariota. V-muotoisen skenaarion mukaan talouden rajoittamistoimia voidaan purkaa loppukevään ja kesän aikana. Tässä skenaariossa Suomen talous supistuisi 5 prosenttia tänä vuonna. Pessimistisemmän L-muotoisen skenaarion mukaan talouden toipuminen ei lähde liikkeelle tänä vuonna. Tässä skenaariossa Suomen talous supistuisi 15 prosenttia vuonna 2020. Työttömyysaste nousee 13 prosenttiin ja julkisen talouden velkasuhde nousee yli 80 prosenttiin kansantuotteesta.

Kuuntele pääekonomisti Timo Hirvosen kommentit talousennusteesta linkin kautta.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

Lisätiedot:

Timo Hirvonen, pääekonomisti, puh 040 549 2476

s-posti muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa tammikuun 2020 ennuste 2019 2020E 2021E 2022E
Yksityinen kulutus 1 -13 (1.2) 5.7 (1) 1.5
Julkinen kulutus 0.9 5 (1.8) 4 (0.5) 0.5
Investoinnit -0.8 -5 (-0.3) 1.5 (1) 1.5
Vienti 7.2 -5.5 (1.1) 2.5 (2) 2
Tuonti 2.2 -6 (1.3) 2 (1.2) 1.2
BKT 1 -10 (0.9) 5 (1.2) 1.5
Ansiotasoindeksi 2.4 2.6 2.4 2.4
Kuluttajahintaindeksi 1 0.3 1.5 1.4
Työttömyysaste* 6.7 9.5 8 7.5
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -1.1 -10 -2.8 -2.7
EMU-velka** 59.4 73.4 71.5 72.2
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbankenilla on kuusi kotimarkkinaa: Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja, Hollanti ja Iso-Britannia. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871, ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbanken Suomen konttoriliiketoimintaan kuuluu 32 pankkikonttoria, pääkonttoritoiminnot, varainhoitopalvelut ja Handelsbanken Rahoitus Oyj. Suomen Handelsbankenilla on lisäksi investointipankki Handelsbanken Capital Markets, johon kuuluvat henkivakuutusyhtiö Handelsbanken Liv sekä riskinhallinta-, arvopaperikauppa- ja pääomamarkkinatoiminnot. Arvopapereiden säilytyksestä vastaa Handelsbanken Securities Services. Handelsbanken työllistää Suomessa yhteensä noin 600 henkilöä.