Handelsbankenin talousennuste: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Report this content
  • Suomen talouskasvu hidastuu vuosina 2019–21. Ennustamme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia (sama kuin edellinen ennuste). Vuonna 2020 BKT:n kasvu hidastuu 0,9 prosenttiin (1,0 %). Vuonna 2021 talouskasvu vauhdittuu hienoisesti 1,1 prosenttiin (0,8 %). Työttömyysaste käy pohjalla vuosien 2019–20 aikana, mutta nousee hieman vuonna 2021.
  • Maailmantalouden kasvuvauhti kärsii globaaleista poliittisista jännitteistä ja teollisen suhdanteen hiipumisesta. Taantuma kuitenkin vältetään, kiitos keskuspankkien ennakoivan rahapolitiikkakäänteen.
  • EKP laskee talletuskorkoaan syyskuussa, ottaa käyttöön portaittaisen talletuskorkojärjestelmän ja aloittaa uudelleen määräelvytysohjelman loppuvuoden aikana. USA:n ja euroalueen rahapolitiikan linja on aikaisempaa symmetrisempi, ja siksi USA:n dollari heikentyy euroa vastaan vain maltillisesti.

Suomessa kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

”Suomi ei ole pysynyt immuunina globaalin teollisen suhdanteen heikentymiselle, ja keskeiset barometrit varoittavat varsin haasteellisista olosuhteista loppuvuoden aikana. Ulkomaankaupan kasvuvaikutus jääkin Suomelle vaatimattomaksi”, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius kuvailee.

Maailmanpolitiikan jännitteet ja kauppakiistat sekä Kiinan talouskasvun hidastuminen ovat synnyttäneet epävarmuutta kuluttajien ja yritysten odotuksissa, eikä ole yllätys, että kotimainen kysyntä heikentyi jo alkuvuodesta. Erityisen tuntuva hidastuminen nähtiin kotitalouksien kulutuksen kasvussa, mikä lienee seurausta kasvaneista työmarkkinahuolista.

”Huolet eivät ole täysin katteettomia, sillä työllisyyden kasvu on kevään ja kesän aikana hiipunut. Ennustamme työttömyysasteen käyvän tänä ja ensi vuonna pohjalla ja nousevan hienoisesti vuonna 2021”, Helenius toteaa.

Kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen takia Suomessa on vahva rakenteellinen tarve asuinrakennusinvestoinneille sekä kiinteistö- ja infrarakentamiselle.

”Rakennuslupien ja aloitusten perusteella rakennussuhdanne on kuitenkin viilentymässä, pääasiassa suhdanteeseen liittyvän epävarmuuden takia, emmekä odota investointien keskimäärin kasvavan vuosina 2019–20”, ennustaa pankin ekonomisti Janne Ronkanen.

Suomen julkisen talouden tasapaino ja kestävyys nojaavat uuden hallituksen kaudella ja myös pitkällä aikavälillä työllisyyden kasvuun. Hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite on haasteellinen muttei mahdoton. Se edellyttäisi kuitenkin työllisyyden kasvuun riittävää ja kestävää myötätuulta taloussuhdanteelta.

”Vuonna 2021 odotamme työllisyysasteen nousseen hieman yli 73 prosenttiin”, kertoo Ronkanen.

Maailmantalous tasapainoilee kasvuriskien ja keskuspankkien elvytyksen välillä

Maailman talouskasvu on hidastunut globaalien jännitteiden painaessa talouden toimeliaisuutta ja luottamusta. Politiikka on ottanut keskeisen roolin talouden suunnannäyttäjänä – merkittävimpinä tekijöinä USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä Brexit. Lisäksi erityisesti Kiinan kysynnän heikentyminen on vaikuttanut maailmankaupan ja globaalin teollisuussuhdanteen hiipumiseen. Vaikka maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu, emme usko globaaliin taantumaan, koska keskuspankit ovat hyvissä ajoin ryhtyneet torjumaan negatiivisia kasvuriskejä elvyttävämmällä rahapolitiikalla.

Euroalueen kasvuvauhti hidastui vuoden toisella neljänneksellä. Teollisuuden ahdinko erityisesti Saksassa sekä heikko yritysluottamus painavat myös investointeja. Vaikka suhteellisen vahva työllisyys ja kotitalouksien tulojen kasvu tukevat kasvua, kansainvälisen kaupan ja globaalin kysynnän ongelmat heikentävät euroalueen kasvua vuosina 2019–21. Näkymiin vaikuttaa merkittävästi pelko sopimuksettomasta Brexitistä, joskin ennustamme parlamentin löytävän keinot sen välttämiseksi. Aika ratkaisulle on kuitenkin hupenemassa.

USA:n talous on pysynyt vahvana. Työttömyys on historiallisesti hyvin matala, ja kuluttajat ovat luottavaisia hyvän työllisyystilanteen ja korkeampien palkkojen ansiosta. Talouskasvu kuitenkin hidastui vuoden toisella neljänneksellä ulkomaankaupan ja investointien heikentymisen takia. Vuonna 2020 odotamme selvästi heikompaa talousympäristöä sekä työttömyyden kasvua. Fedin ekspansiivisempi rahapolitiikka kuitenkin pehmentää kasvun hidastumista ja kiihdyttää sitä vuonna 2021.

Kiinassa elvytystoimet eivät ole kyenneet vakauttamaan talouskasvua, vaan hidastuminen on jatkunut kauppasodan eskaloitumisen myötä. Lisääntynyt epävarmuus on jo vähentänyt ulkomaisten yritysten suoria sijoituksia Kiinaan, mutta kiinteistörakentamisen aktiviteetti on yhä vakaa. Kiina todennäköisesti jatkaa taloutensa elvyttämistä, mutta ei pysty kokonaan ehkäisemään kauppasodan aiheuttamia negatiivisia kasvuvaikutuksia.

Hidas inflaatio mahdollistaa rahapoliittisen riskientorjunnan

Fed laski korkoa jo heinäkuussa ja kuvaili laskua ennemminkin ennakoivaksi hienosäädöksi kuin koronlaskusyklin aloitukseksi. Odotamme kahta 25 korkopisteen koronlaskua tänä vuonna sekä yhtä laskua vuonna 2020. Odotamme myös EKP:n laskevan talletuskorkoaan syyskuussa, ottavan käyttöön portaittaisen korkojärjestelmän ja aloittavan uudelleen määräelvytysohjelman loppuvuoden aikana.

Koska sekä USA:n että euroalueen rahapolitiikan linja on tällä hetkellä symmetrisempi kuin aikaisemmin, odotamme USA:n dollarin heikentyvän euroa vastaan aiempaa ennustettamme maltillisemmin. Kiinan viranomaiset näyttävät nyt sallivan valuuttansa heikentymisen dollaria vastaan. Sijoitusmarkkinat riskipitoisille arvopapereille pysyvät volatiileina geopolitiikan ja globaalin rahapolitiikan vahvan kytkennän takia.

Talousennusteen päivitys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

Tutustu myös videoon, jossa Handelsbankenin ekonomistit kommentoivat Suomen ja maailman taloutta.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404

Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa huhtikuun 2019 ennuste 2018 2019E 2020E 2021E
Yksityinen kulutus 2.0 1.1 (1.4) 1.0 (1.3) 1.0 (1.2)
Julkinen kulutus 1.4 2.0 (1.0) 2.0 (1.0) 1.0 (0.5)
Investoinnit 3.1 0.5 (1.4) -1.3 (-0.6) 0.5 (0.0)
Vienti 1.1 2.0 (1.8) 1.0 (1.1) 1.1 (0.5)
Tuonti 4.1 1.0 (1.2) 0.6 (0.6) 0.5 (0.2)
BKT 1.7 1.5 (1.5) 0.9 (1.0) 1.1 (0.8)
Ansiotasoindeksi 1.7 2.4 2.4 2.4
Kuluttajahintaindeksi 1.1 1.1 1.2 1.4
Työttömyysaste* 7.4 6.4 6.4 6.7
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -0.7 -0.5 -0.4 -0.5
EMU-velka** 59.3 58.1 57.7 57.4
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 12 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871, ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985. 

Handelsbanken Suomen konttoriliiketoimintaan kuuluu 36 pankkikonttoria, pääkonttoritoiminnot, varainhoitopalvelut ja Handelsbanken Rahoitus Oyj. Suomen Handelsbankenilla on lisäksi investointipankki Handelsbanken Capital Markets, johon kuuluvat henkivakuutusyhtiö Handelsbanken Liv sekä riskinhallinta-, arvopaperikauppa- ja pääomamarkkinatoiminnot. Arvopapereiden säilytyksestä vastaa Handelsbanken Securities Services. Handelsbanken työllistää Suomessa yhteensä noin 600 henkilöä.