Handelsbankenin talousennuste: Suomen talous elpymisuralla

• Suomen talouden elpyminen on käynnistynyt. Toisen neljänneksen syvän pudotuksen jälkeen Suomen talous elpyy loppuvuoden aikana. Koronapandemia iskee kuitenkin voimakkaasti Suomen talouteen vuonna 2020. Ennustamme, että Suomen BKT laskee 3,5 prosenttia tänä vuonna, kasvaa 2,0 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2022.
• Maailmantalouden kasvu supistuu 4,3 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvu alkaa vauhdittua kuluvan vuoden toisella puoliskolla elvyttävän finanssi- ja rahapolitiikan tuella. Arvioimme, että globaali talouskasvu yltää 5,2 prosenttiin vuonna 2021 ja 3,5 prosenttiin vuonna 2022. Vaikka ennusteessamme talouskasvu on suhteellisen vahvaa lähivuosina, kestää pitkään, ennen kuin maailmantalous toipuu kuluvan vuoden tuotantomenetyksistä.  
• Valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimet tukevat talouden elpymistä. Euroopan keskuspankki pitää pitkään keskuspankkikorot alhaalla.

Suomen talouden elpyminen koronakriisistä on käynnistynyt

Suomen kansantalous on pärjännyt koronapandemian aiheuttaman talouskriisin aikana monia muita maita paremmin. Talous on sukeltanut pelättyä vähemmän. Koronan rajoittamistoimet ovat tehokkaasti ehkäisseet viruksen leviämistä. Kotitalouksien luottamus on kohentunut, ja lomautusjärjestelmä on hillinnyt työttömyyden nousua. Vähittäiskauppa on selvinnyt hyvin kriisin aikana, sen sijaan palvelusektori on ottanut isomman iskun.  Koronan vaikutus teollisuuteen ja rakentamiseen on ollut verraten vähäinen.

Vaikka Suomessa talouden vauriot näyttävät jäävän kohtalaisiksi, maailmalla tilanne on huonompi. Tämä pitää yllä epävarmuutta talousnäkymien osalta. Vientisektorin näkymät ovat verraten vaimeat, koska koronakriisi leikkaa talouskasvua päävientimarkkinoilla. Suomen taloudelle suurin riski onkin tällä hetkellä vientimarkkinoiden epävarmuus. Ennustamme Suomen talouden supistuvan 3,5 prosenttia vuonna 2020, kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2021 ja 1,5 prosenttia vuonna 2022. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,2 prosenttiin, ensi vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee 7,9 prosenttiin vuonna 2022. 

”Epidemian hoito on samalla myös talouden, työllisyyden ja asuntomarkkinoiden liikkeellä pitämistä. Vaikka kotimaan talous pysyy kuosissa, Suomi tarvitsee vetoapua viennistä. Ulkomaankaupan näkymien suhteen on rohkaisevaa, että euroalueella talouden elpymisen merkkejä on nähtävissä. Loppuvuoden ja ensi vuoden iso kysymys on, millä kulmakertoimella Suomen talous ja maailmantalous elpyvät kesän ensitoipumisen jälkeen. Odotamme, että elpyminen vaihtelee  eri maiden välillä ja takapakkia voi tulla matkan varrella, mutta toipumista tapahtuu kuitenkin koronan aiheuttamasta kuopasta. Suomessa talouden pudotus ja elpyminen on muita maita loivempaa, mutta elpymiseen menee meilläkin aikaa”, Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo.

Maailmantalous vuoristoradassa

Koronapandemia iski vauhdilla ja lujaa maailmantalouteen. Karanteenirajoitukset levisivät ympäri maailmaa, ja yhteiskunnan sulkeutuminen mullisti niin yritysten kuin kotitalouksien elämän. Etenkin palvelusektori kärsi pahoin ihmisten rajoittaessa sosiaalista kanssakäymistä ja sulkeutuessa koteihin. Tarjontahäiriöt puolestaan koettelivat teollisuutta, kun moni yritys joutui keskeyttämään tuotannon.

Maailmantalouden kasvu supistuu 4,3 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvu alkaa vauhdittua kuluvan vuoden toisella puoliskolla elvyttävän finanssi- ja rahapolitiikan tuella. Arvioimme, että globaali talouskasvu yltää 5,2 prosenttiin vuonna 2021 ja 3,5 prosenttiin vuonna 2022. Vaikka ennusteessamme talouskasvu on suhteellisen vahvaa lähivuosina, kestää pitkään, ennen kuin maailmantalous toipuu kuluvan vuoden tuotantomenetyksistä. Talouden romahdus on heikentänyt työmarkkinoita dramaattisesti, ja osa työpaikoista katoaa pysyvästi muun muassa kulutuskäyttäytymisen muuttuessa. Myös korkea työttömyys heikentää kulutuksen kasvua.

Maailmantalouden kehitys on vahvasti riippuvainen siitä, miten koronavirus leviää ja miten pitkäkestoisiksi leviämistä hillitsevät rajoitukset jäävät. Eri maiden talouksien toipumisvauhdissa tullaan näkemään myös suuria eroja.

Valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimet tukevat talouden elpymistä. Euroopan keskuspankki pitää keskuspankkikorot pitkään alhaalla. Asuntovelallisten näkövinkkelistä tämä on hyvä asia. Julkinen velka kasvaa ennätyksellisen paljon suurten tukipakettien ja elvytystoimien seurauksena.

”Tulemme näkemään tasapainoilua koronapandemian hillitsemisen ja talouden avoinna pitämisen välillä. Kynnys sulkea talous samalla tavalla kuin keväällä on korkea”, Hirvonen pohtii.

Keskeiset riskit maailmantalouden näkymille koronapandemian lisäksi ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, Ison-Britannian ja EU:n välisen kauppasopimuksen puuttuminen sekä mahdollinen poliittisen epävarmuuden nousu koronapandemian talousvaurioiden seurauksena. Yhdysvaltojen marraskuun presidentinvaalit voivat aiheuttaa hetkellisesti heiluntaa rahoitusmarkkinoilla.

Kuuntele pääekonomisti Timo Hirvosen kommentit talousennusteesta tästä linkistä.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Timo Hirvonen, pääekonomisti, puh 040 549 2476
s-posti muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Handelsbankenilla on kuusi kotimarkkinaa: Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja, Hollanti ja Iso-Britannia. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871, ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbanken Suomen konttoriliiketoimintaan kuuluu 32 pankkikonttoria, pääkonttoritoiminnot, varainhoitopalvelut ja Handelsbanken Rahoitus Oyj. Suomen Handelsbankenilla on lisäksi investointipankki Handelsbanken Capital Markets, johon kuuluvat henkivakuutusyhtiö Handelsbanken Liv sekä riskinhallinta-, arvopaperikauppa- ja pääomamarkkinatoiminnot. Arvopapereiden säilytyksestä vastaa Handelsbanken Securities Services. Handelsbanken työllistää Suomessa yhteensä noin 600 henkilöä.