Handelsbankenin talousennuste: Suomi kiihdyttää euroaluetta nopeampaan kasvuun
- Suomen talous kasvaa 2017–19 keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna BKT:n lähes 2 prosentin kasvu on kuitenkin euroalueen kasvua nopeampaa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011.
- Ulkomaankauppa muodostuu kasvutekijäksi vuosina 2017–18, mutta maailmantalouden suhdanteen heikentyminen vuonna 2019 kääntää ulkomaankaupan vaikutuksen Suomen talouskasvulle jälleen negatiiviseksi.
- Globaali noususuhdanne on asteittain kypsymässä ja lähestymässä käännepistettään. Erityisesti tämä pätee Yhdysvaltoihin, jossa uusi taantuma siintää edessä vuonna 2019.
Suomen talous: Viimein luvassa laajapohjaisempaa kasvua
Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia edellisvuodesta (lokakuun 2016 ennuste 1 %). Ensi vuonna kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia (1 %) ja vuoden 2019 kasvun odotetaan hidastuvan 0,9 prosenttiin. BKT:n kasvu on tänä ja ensi vuonna laaja-alaisempaa, kun kotimaisen kysynnän lisäksi myös ulkomaankauppa tukee talouskasvua.
”Viime aikojen vahvat luottamusindikaattorit sekä reaalitalouden tilastot tukevat tätä näkemystä”, kertoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Finanssikriisin jälkeisten vuosien mittapuun mukaan kotimainen loppukysyntä, kulutus ja investoinnit kasvavat vuosina 2017–19 yhä varsin vahvasti. Kulutuksen kasvu jää edellisvuotta hitaammaksi, koska suurin osa kotitalouksien patoutuneesta kysynnästä on jo purkautunut ja asuininvestointien suhdannehuippu ajoittui edellisvuodelle.
”Investointien näkymät ennusteperiodille 2017–19 ovat valoisemmat kuin odotimme. Yritysten luottamusbarometrit ja asuntorakentamisen uudet luvat viittaavat yritysinvestointien ja rakennusaktiviteetin jatkumiseen suhteellisen vilkkaana myös tänä vuonna”, arvioi Helenius.
Viennin elpyminen näyttää vihdoin mahdolliselta, ei vähiten laiva-, auto- ja metsäteollisuuden suotuisien vientiodotusten takia. Maailmantalouden suhdanteen heikentyminen vuonna 2019 kääntää ulkomaankaupan kasvuvaikutuksen kuitenkin jälleen negatiiviseksi.
”Keskeisenä haasteena pitkällä aikavälillä on väestön ikääntymisestä aiheutuva eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvu. Siksi talouspolitiikan ykköstavoitteena on oltava työllisyysasteen riittävä nousu”, muistuttaa Helenius.
Hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää kuitenkin saavuttamattomalta ilman uusia työmarkkinoiden toimintaa parantavia rakenneuudistuksia. Ne ovat keskeisen tärkeitä myös hallituksen julkisen talouden tasapainotavoitteiden kannalta. Poliittinen ikkuna kasvua rajoittaville sopeutustoimille saattaa olla sulkeutumassa kevään 2019 eduskuntavaalien takia, kirjoittavat pankin ekonomistit.
Globaali talous: Läntisten talouksien kasvu alkaa hiipua ensi vuonna
Viime aikojen nousupiikit ovat herättäneet odotuksia itseään ruokkivasta maailmantalouden elpymisestä.
”Näemme aktiviteetin piristymisen olevan seurausta kolmesta merkittävästä tekijästä: kehittyneissä talouksissa harjoitetusta keskuspankkielvytyksestä, Kiinan luottosuhdanteen voimistumisesta sekä raaka-ainemarkkinoiden ja erityisesti öljyn hinnan noususta”, ekonomistit arvioivat.
Kun rahapolitiikan keskeiset korot ovat suurimmissa talouksissa jumiutuneet nollan prosentin tuntumaan, on keskuspankin taseen käytöstä tullut tosiasiallinen rahapolitiikan väline. Läntisten talouksien harjoittaman elvyttävän rahapolitiikan ja laskevien korkojen vaikutus vaimenee kuitenkin vuoden 2017 toisella puoliskolla. Koska uusia politiikkatoimia ei ole näköpiirissä, läntisten talouksien kasvu alkaa hiipua ensi vuonna.
Kiinassa rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen erityisesti kiinteistömarkkinan kautta. Elvyttävä rahapolitiikka nostaa asuntojen hintoja ja kiihdyttää niin rakentamista kuin teollisuustuotantoa. Globaali raaka-ainesykli onkin varsin vahvasti linkattu Kiinaan, sillä Kiinan suhdanteen piristyminen vauhdittaa raaka-ainekysyntää. Kun viranomaiset pelkäävät kiinteistömarkkinan ylikuumenneen, rahapolitiikan viritys muuttuu kiristäväksi. Rahapolitiikan kiristyessä voi historian perusteella ennustaa Kiinan asuntomarkkinoiden hiipuvan vielä vuoden 2017 aikana. Romahdusta ei kuitenkaan ole edessä.
”Uskomme globaalien kasvuajureiden vaikutusten vaimenevan vuoden loppua kohden, ja siksi globaali noususuhdanne on asteittain kypsymässä ja lähestymässä käännepistettään. Tämä pätee Yhdysvaltoihin, jossa talouskasvu hidastuu vuoden 2018 lopulla. Vuonna 2019 edessä on uusi taantuma, joka kääntää työttömyysasteen uuteen nousuun”, ennustavat Handelsbankenin ekonomistit
Euroalueella luotonannon kasvusta ei enää riitä talouden vauhdittajaksi, ja kasvu hidastuu vuotta 2019 kohti mentäessä. Aikaikkuna, jonka sisällä EKP halutessaan voi karsia rahapoliittista elvytystään, on sulkeutumassa jo vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Odotamme EKP:ltä talletuskorkoon 10 korkopisteen nostoa vuoden 2018 puolivälin tienoilla ja toista myöhemmin syksyllä. Talletuskoron nostot eivät ole kuitenkaan merkki rahapolitiikkaa kiristävän koronnostosyklin alkamisesta vaan pikemminkin askel erittäin elvyttävän rahapolitiikan normalisoimiseksi.
Talousennuste ja laajempi globaali ennuste (englanniksi) ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.
Ekonomistit Tiina Helenius ja Janne Ronkanen keskustelevat suhdannekatsauksesta Twitter-lähetyksessä @HandelsbankenFi tänään klo 9.30.
Lisätiedot:
Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403
s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi
| Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle | ||||
| Prosenttimuutos, suluissa lokakuun ennuste | 2016 | 2017E | 2018E | 2019E |
| Yksityinen kulutus | 2.0 | 1.4 (1.3) | 1.0 (0.8) | 0.7 |
| Julkinen kulutus | 0.5 | 0.0 (0.5) | 0.0 (-0.2) | 0.0 |
| Investoinnit | 5.2 | 4.0 (3.2) | 2.5 (2.0) | 1.7 |
| Vienti | 0.5 | 3.6 (1.6) | 2.5 (0.4) | -0.1 |
| Tuonti | 2.5 | 2.7 (2.3) | 0.6 (0.8) | 0.6 |
| BKT | 1.4 | 1.8 (1.0) | 1.3 (0.8) | 0.9 |
| Ansiotasoindeksi | 1.2 | 0.7 | 1.2 | 1.7 |
| Kuluttajahintaindeksi | 0.4 | 0.9 | 1.2 | 1.3 |
| Työttömyysaste* | 8.8 | 8.3 | 8.0 | 7.9 |
| Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** | -1.9 | -1.6 | -1.4 | -1.3 |
| * prosenttia työvoimasta | ||||
| ** prosenttia BKT:sta | ||||
| Lähde: Handelsbanken |
Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa yli 20 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Suomessa Handelsbankenilla on 45 asiakaskonttoria. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.