Handelsbankenin talousennuste: Suomi viheliäisessä kierteessä

• Suomen huono kustannuskilpailukyky ja yritysten kannattavuusongelmat uhkaavat kroonistua heikoksi suorituskyvyksi.
• Kiina sai finanssimarkkinat kuohumaan, mutta maailmatalouden elpyminen jatkuu.
• Euroalue on odotettua kovemmassa vastatuulessa. Odotamme EKP:ltä lisätukea.
• Talouden potentiaalinen kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Matalat korot ovat tulleet jäädäkseen.

Suomen talous ei ole saanut kunnolla elpymisestä kiinni
 Arvioimme Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia (toukokuun 2015 ennuste +0,5 %). Ensi vuonna ennustamme kokonaistuotannon kasvavan prosentin verran (1,5 %) ja vuoden 2017 kasvun odotamme yltävän 1,2 prosenttiin (1,6 %). Tästä vuodesta näyttää tulevan jo neljäs perättäinen vuosi, jolloin Suomen BKT supistuu.

”Merkittävää elpymistä ei ole nähty tavaraviennissä eikä teollisuustuotannossa, ja teollisuuden alakulo heikentää myös kotimarkkinaa”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius kertoo. ”Edellisen hallituksen julkisen talouden tasapainotustoimet yhdistettynä nykyisen hallituksen sopeutukseen painavat kotimaista kysyntää ja työmarkkinoita”, Helenius arvioi.  Alkuvuoden odotettua heikomman talouskasvun ja ratkaisemattomien rakenneongelmien takia leikkaamme BKT-ennustettamme vuosille 2015–2017.

Maailmantaloudesta Suomeen heijastuvat vastatuulet, globaalia heikompi euroalueen kasvu, Euroopan investointitaantuma ja Venäjän kaupan romahdus ovat saaneet rinnalleen uuden huolenlähteen – Kiinan investointivetoisen kasvun hidastumisen ja koko kehittyvien talouksien kasvupotentiaalin heikentymisen.

”Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa suomalaisen teollisuuden tuottama arvonlisä on finanssikriisin jälkeen dramaattisesti rapautunut”, Helenius muistuttaa.

Suuret pääomahyödykkeiden valmistajat ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaisiin yksikköihinsä tai korvanneet kotimaisesti valmistettuja välituotteita ulkomaisilla. Pienille ja keskisuurille yrityksille tämä on vaikeampaa, ja siksi kannattavuuden ylläpitäminen on ollut yrityssektorille haastavaa.

”Suomesta lähtenyt tuotanto tuskin palaa kotimaahan. Siksi tarvitsemme kipeästi uusia vientiyrityksiä ja uusia vientihyödykkeitä ja -palveluita”, painottaa Helenius.

Kilpailukyky kuntoon työmarkkinoita ja tarjontaa uudistamalla
Suomi on viheliäisessä kierteessä. Riittämätön kustannuskilpailukyky ja heikentynyt yrityssektorin kannattavuus iskevät investointeihin ja uhkaavat muuttaa laskusuhdanteen krooniseksi heikon tuottavuuden ja kasvupotentiaalin tilaksi.

”Jos kannattavuus ei korjaannu, on vaikea uskoa talouden tuotannollisen rakenteen uudistumiseen ja tuottavuuden parantumiseen”, Helenius arvioi.

Suomen kilpailukyvyn parantaminen on siksi koko Suomen taloudelle ensiarvoisen tärkeää. Keskeisenä keinona on työmarkkinoiden uudistaminen.

”Ruotsalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet luomaan nahkansa suomalaisia paremmin. Siitä osoituksena on ruotsalainen palveluviennin menestys. Palveluviennin kasvu on osoitus todellisesta reaalisesta kilpailukyvystä”, arvioi Helenius.

Suomen tuotannollinen tarjonta on osittain vanhentunutta nykyiseen globaaliin kysyntärakenteeseen nähden ja kustannuskilpailukyky on huono.

Globaalissa elpymisvauhdissa suuria eroja
Maailmataloudessa elpymisvaihe jatkuu. USA:n talous kasvaa, ja keskuspankki Fed valmistautuu ensimmäiseen koronnostoonsa vielä tämän vuoden puolella. Euroalueella näkymät vuoden 2015 toiselle puoliskolle ovat odotettua heikommat. Viennin kasvu ja yritysten voitot ovat jääneet vaatimattomiksi ja kehittyvien maiden talouskasvun hyytyminen ja niiden valuuttojen arvon heikkeneminen ovat osittain syöneet euron heikentyneen dollarikurssin positiiviset vaikutukset. Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä ja luotonotto kasvaa vähitellen, mutta korkotason tulee pysyä erittäin matalana vielä pitkään, sillä finanssipoliittiselle elvytykselle ei ole tilaa. Olosuhteet heikolle eurolle ovat ilmeiset.

Vaikka Kiinan kompuroiva talous on viime aikoina saanut finanssimarkkinat kuohumaan, uskomme viranomaisten pystyvän ohjaamaan maan talouden kohti pehmeää laskua. Kiinan kasvussa on riittävästi voimaa kompensoimaan muiden kasvutalouksien heikkoutta.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 25 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 46 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 614 henkilöä.