Kulutustottumukset edelleen murroksessa – näin kriisit oikeasti vaikuttavat suomalaisten arkeen
Suomalaisten usko parempaan huomiseen on laskenut radikaalisti. Asiakaskeskeisyystoimisto frankly selvitti uusimmassa The Next New-tutkimuksessaan suomalaisten näkemyksiä syvenevässä ilmastokriisissä ja Venäjän käydessä sotaa Euroopassa.
Enää vain kolmannes suomalaisista suhtautuu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Fokus terveydellisistä huolista on siirtynyt taloudelliseen epävarmuuteen. Koronatartunnasta ja hygienian riittävyydestä on huolissaan enää vain joka neljäs, kun vuosi sitten määrä oli yli puolet.
“Naiset huolehtivat miehiä selvästi enemmän etenkin omasta tai läheisten toimeentulosta ja terveydentilasta sekä myös Suomen ja maailman taloudesta”, kertoo business director Kirsi Kalpio franklyltä.
Asumisen ja terveydenhuollon kustannukset sekä säästäminen nousussa
Kuluttaminen on kääntynyt hienoiseen nousuun, ja etenkin nuoret, 18-24-vuotiaat, kuluttavat enemmän kuin vuosi sitten. Nuorilla rahaa kuluu ravintoloihin ja herkkuihin, vanhemmilla ikäluokilla taas asumisen kasvaneisiin kustannuksiin. Asumisen lisäksi terveydenhuollon ja lääkkeiden kustannukset näkyvät nousuna suomalaisten kulutuksessa. Myös säästäminen on edelleen merkittävässä asemassa.
“65% suomalaisista on huolissaan Euroopan turvallisuustilanteesta sekä sen vaikutuksesta esimerkiksi ruoan ja energian hintojen nousuun. Erityisen huolissaan ollaan lapsiperheissä. Myös isoihin taloudellisiin päätöksiin suhtaudutaan harkiten, mikä kielii koetusta epävarmuudesta”, Kalpio jatkaa.
Vaatteita, kodinkoneita ja elektroniikkaa ei enää hankita entiseen tapaan, näistä kulutus on siirtymässä pikkuhiljaa palveluiden piiriin: ravintolat, kulttuuritapahtumat, kauneus- ja hygieniapalvelut sekä kuntosali ja ryhmäliikunta tekevät paluuta suomalaisten arkeen.
Digipalvelut pitävät pintansa – sosiaalisen median suosio laskussa
Uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotto jatkuu vahvana: viimeisen kahden kuukauden aikana 39 % on käyttänyt uutta digitaalista palvelua esimerkiksi toimipisteessä käynnin tai puhelun sijaan. Etälääkärivastaanottojen ja verkkoasioinnin määrät ovat kasvaneet eniten, ja myös vaatteiden, kodin käyttötavaroiden ja ruoan verkkokauppa on edelleen kasvu-uralla. Rinnalle on kuitenkin kiilannut paluu myös myymälöissä asiointiin.
“Into etäyhteyksien käyttämiseen yhteydenpitoon työssä ja vapaa-ajalla on laskussa. Sosiaalisen median käyttö on laskenut lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Myös viihteen kulutus netissä, suoratoistopalveluissa ja televisiossa on laskussa. Ihmiset seuraavat uutisia ja ajankohtaisohjelmia sekä haluavat viettää aikaa perheen kanssa, hoitaa puutarhaa ja tavata ihmisiä oikeasti”, Kalpio toteaa.
Lähes kolmannes pohtii työpaikan vaihtoa
Suomalaisille työelämässä perinteisesti tärkeä suoriutuminen arvona on menettänyt merkitystään, ja tilalle ovat tulleet turvallisuus, yhdenmukaisuus ja universalismi, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Yli puolet suomalaisista (53%) miettii tällä hetkellä mitä haluaa elämältään tai missä haluaisi kehittyä. Työn halutaan olevan merkityksellistä ja sellaisia yrityksiä suositaan, jotka jakavat yksilön kanssa saman arvomaailman.
“Lähes puolet suomalaisista haluaa, että yritykset ottaisivat kantaa ajankohtaisiin kriiseihin. Kuitenkin samaan aikaan koetaan, että yritysten vastuullisuusteot ovat lähinnä sanahelinää ja viherpesua, eikä niiden roolia nähdä kovinkaan merkittävänä kriisien ratkaisussa. Suomalaiset näyttävät tutkimuksen perusteella ennemminkin uskovan yksilön ja oman toiminnan vaikuttavuuteen”, Kalpio summaa.
Tästä on kyse:
The Next New-tutkimussarja tarjoaa tuoretta tietoa kuluttajakäyttäytymisestä: Miten suomalaisten arvot, asenteet ja kuluttaminen ovat muutoksessa? Nyt julkaistu tutkimus on sarjan viides osa, joka keskittyy erityisesti turvallisuuden ja vastuullisuuden näkökulmiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja IPCC:n ilmastoraporttien johdosta. Sarjan aiemmat osat on julkaistu 4/2020, 5/2020, 8/2020 ja 1/2021 www.franklypartners.fi/fi/news-next-new-5
Lisätietoja:
Kirsi Kalpio, business director, frankly
kirsi.kalpio@franklypartners.fi, p. +358 40 558 8041
Mediayhteydet:
Aino Haanrinne, Senior Communications Consultant, hasan&partners
aino.haanrinne@hasanpartners.fi, p. +358 40 822 8485
Vuonna 2013 perustettu frankly on asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittäjä. frankly on erikoistunut muuttamaan organisaatioita, liiketoimintoja ja brändejä asiakaskeskeisiksi.
Frankly kuuluu hasan & co. konserniin, jonka muita tytäryhtiöitä ovat Suomessa luova markkinointitoimisto hasan & partners ja Ruotsissa Perfect Fools. Hasan & co. konsernilla on yhteensä lähes 100 työntekijää Helsingissä sekä noin 40 Tukholmassa (2021).