Aikaisin aloitettu tehokas hoito estää lisäsairauksien riskiä
Vuonna 2025 maailmassa arvioidaan olevan 380 miljoonaa tyypin 2 diabeetikkoa. Jo nyt joka 10. suomalainen eli yli 250 000 tietää sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Toiset 250 000 sairastaa sitä tietämättään ja määrän odotetaan jopa kaksinkertaistuvan lähivuosina. Marraskuun 14. päivä vietetään Maailman diabetespäivää ja samalla muistutetaan, kuinka tärkeää on tehostaa tyypin 2 diabeteksen hoitoa insuliinilla riittävän ajoissa.
Suomalaiset eivät koe tyypin 2 diabetesta henkilökohtaiseksi terveysriskiksi, eivätkä tästä johtuen todennäköisesti pyri estämään sairauden puhkeamista. Hyvässä hoitotasapainossa on vain joka viides suomalainen tyypin 1 diabeetikko ja puolet tyypin 2 diabeetikoista.¹ Hyvään sokeritasapainoon pääseminen ehkäisee liitännäissairauksia, kuten silmä-, hermo- ja munuaismuutoksia. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan usein yli 50-vuotiaina, keskimäärin 56 vuoden iässä.¹ Nuoremmat ikäryhmät ovat tietoisempia omien valintojensa vaikutuksista terveyteen. Metabolinen muisti motivoi Tarpeeksi aikaisin saavutettu hyvä sokeritasapaino pienentää diabeteksen lisäsairauksien riskiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuvaiheen hyvän hoitotasapainon avulla saavutettu hyöty (liitännäissairauksien ja kuoleman riskin väheneminen) säilyy elimistön metabolisessa muistissa vuosia 2,3. Riittävän aikaisin aloitettu insuliinihoito vähentää komplikaatioita ja pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia: hoitokustannukset nousevat vuositasolla 20 kertaa suuremmiksi, jos diabeetikolle kehittyy elinkomplikaatioita. Potilaan oma motivaatio avainasemassa Diabetes on krooninen sairaus, jota täytyy hoitaa pitkäjänteisesti. Diabeetikko on itse avainasemassa oman hoitonsa onnistumisessa ja lisäsairauksien estämisessä. Diabeteksen hoidon ammattilaiset tukevat diabeetikkoa sairauden hoidossa ja elämäntaparemontissa. Diabeteksen hyvä hoito: - Diabetespotilaalle määritellään yksilölliset verensokerin ja sokerihemoglobiinin (kertoo pitkäaikaisesta sokeritasapainosta) tavoitearvot. - Myös muut valtimotaudin riskitekijät, kuten koholla olevat rasva- ja verenpainearvot, hoidetaan tarvittaessa lääkityksellä. - Riittävä liikunta ja painonhallinta ovat keskeisiä osatekijöitä diabeteksen hoidossa. - Terveellinen ruokavalio: kuitupitoinen, runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio, jossa rasvaiset tuotteet korvataan vähän rasvaa sisältävillä vastaavilla elintarvikkeilla. Lisäksi kovat rasvat korvataan öljyillä ja leivän päälle sivellään kasvimargariinia. - Tupakoinnin lopettaminen - Maltillinen alkoholinkäyttö Lisätietoja: Asiantuntijalääkäri Hanna Laine, sanofi-aventis Oy gsm 0400 427 902 hanna.laine@sanofi-aventis.fi Viestintäjohtaja Mirka Rinkinen, sanofi-aventis Oy puhelin 0201 200 460 gsm 040 744 6168 mirka.rinkinen@sanofi-aventis.com sanofi-aventis Sanofi-aventis on Euroopan suurin ja yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Pariisissa, ja toimintaa on yli sadassa maassa. Sanofi-aventiksessa on noin 100 000 työntekijää, joista noin 11 000 on tutkijoita. Tutkimus- ja kehitysbudjetti on lääkeyhtiöistä maailman kolmanneksi suurin, neljä miljardia euroa. Yhtiön tärkeimmät terapia-alueet ovat sydän- ja verisuonitaudit, verisuonitukokset, syöpätaudit, keskushermoston sairaudet, diabetes, sisätaudit ja rokotteet. Suomessa työntekijöitä on noin 100, ja toimipiste sijaitsee Helsingin Munkkivuoressa. www.sanofi-aventis.fi Lähteet: 1 Klass Winell & Antti Reunanen: Diabetesbarometri 2006. Tutkimus on osa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (DEHKO 2000−2010). 2 Holman R.R et al. 10-Year Follow-up of Intensive Glucose Control in Type 2 Diabetes. NEJM 2008;359 published online Sept. 10, 2008. 3 DCCT Research Group. The Effect of Intensive Treatment of Diabetes on the Development and Progression of Long-Term Complications in Insulin-Dependent Diabetes Mellitus. NEJM. 1993;329:977–986