Epävarma taloustilanne kasvattaa ennustamisen tärkeyttä yrityksissä

Report this content

21.11.2011 – Ohjelmistoyhtiö Baswaren tekemän kyselyn1 mukaan ennustaminen on korkealla suomalaisten yritysten tärkeyslistalla.  Valtaosa taloushallinnon ammattilaisista uskoo luotettavien ja totuudenmukaisten ennusteiden olevan erittäin tärkeässä roolissa yrityksen kokonaistoimivuuden ja menestymisen kannalta. Tulevaisuudessa ennusteiden tarkkuutta pyritään parantamaan toimivampien ja luotettavampien työkalujen avulla.

Peräti 72 prosenttia vastaajista kokee ennustamisen merkityksen kasvaneen viime vuoteen verrattuna (61%). Tämä ei kuitenkaan vielä vastaa kahden vuoden takaista lukua, jolloin 77 prosenttia kyselyyn vastanneista koki ennustamisen tärkeyden yritystoiminnassa kasvaneen.

”Huonot tai epävarmat talousajat vaikuttavat siihen, että yrityksissä koetaan entistä merkityksellisemmäksi saada ajantasaista ja totuudenmukaista tietoa liiketoiminnan tilanteesta ja kassavirrasta. Ilman luotettavaa tietoa ei ole mahdollista tehokkaasti suunnitella toiminnan kehittämistä ja reagoida muutostarpeisiin, ” kertoo Baswaren johtaja Pekka Lindfors.

”Parin vuoden takainen epävakaa tilanne huolestutti yrityksiä ja nosti ymmärrystä ennustamisen tärkeydestä oleellisesti. Vuoden 2010 parempi taloustilanne tasasi tilannetta, joka nyt näyttää taas kääntyneen selvästi epävakaisempaan ja ennustustamista arvostavampaan suuntaan.”

Ketkä osallistuvat ennustamisprosessiin ja millä välineillä?

Vastaajien mukaan ennustamista parantaisi eniten asianmukaisten järjestelmien tuoma automaatio (53%) sekä vastuuhenkilöiden parempi motivointi ja koulutus (49%). Vastanneissa yrityksissä ennusteen tekemiseen osallistuivat talous (91%), organisaation ylin johto (66%), kustannuspaikkavastaavat ( 54%) sekä liiketoimintajohto (52 %).

”Vain noin puolessa selvitykseen vastanneissa organisaatioissa liiketoimintajohto ja kustannuspaikkavastaavat osallistuvat ennusteen tekemiseen, vaikka yleensä painotetaan, että talousosasto ei voi yksin olla vastuusa budjetoinnista ja ennusteen tekemisestä. Ihannetapauksessa prosessi tulisi jalkauttaa operatiivisella tasolla toimiville henkilöille, joilla on paras ja ajantasaisin tieto omasta osa-alueestaan. Näin myös kustannuspaikkavastaavat saataisiin paremmin sitoutettua tavoitteisiin”, haastaa Lindfors.

Taulukkolaskenta on perinteisesti ollut suuressa roolissa ennusteita tehdessä. Kaksi kolmesta (67%) vastaajasta kertoi Excelin olevan tärkeä ennustamisen työkalu. Kuitenkin vastaajista yli 40 prosenttia koki, ettei Excel vastaa ennustamistyökalulle asetettuja vaatimuksia. Moni organisaatio käyttää Excelin rinnalla joko ennustejärjestelmää (16%) tai ERPiä (13%). Ainoastaan Exceliä käyttävien yritysten osuus on kuitenkin yllättävän suuri (40%).

”Vastausten perusteella tulevaisuuden kehityskohteet näyttävän suuntautuvan vahvasti sekä ennustamisen prosessien että järjestelmien kehityshankkeisiin. Tämä on käytännössä järkevää, sillä Excel-taulukoinnista luopuminen tehostaisi monen organisaation prosesseja ja työvaiheiden automatisointia”, toteaa Lindfors.

Ennustamisessa ratkaisee tarkkuus ja tiheys

Ennusteita päivitetään yleisimmin joko kuukausittain tai kvartaaleittain. Päivittämistiheys on pysynyt suhteellisen samana jo vuodesta 2008. Yksi suurimmasta muutoksista on tapahtunut tänä vuonna ennusteen osumatarkkuuden seurannassa. Tänä vuonna tarkempaa seurantaa suorittaa 62 prosenttia, kun edellisenä vuotena luku oli 40 prosenttia.

”Tämä on ehdottomasti muutos oikeaan suuntaan, sillä ennusteen tarkkuudella on todella merkitystä. Vaikka ennustetta seuraisi päivittäin, ei tiedosta ole mitään hyötyä jos lukuihin ei reagoida. Ennusteprosessia on myös tärkeä jatkuvasti kehittää”, korostaa Lindfors.

Suurimmiksi esteiksi ennusteen onnistumiselle ja luotettavuudella nähtiin jo kolmantena vuotena peräjälkeen toimintaympäristön muutokset. Tänä vuonna uutena ongelmana nousi esiin ennusteprosesseihin osallistuvien henkilöiden osaaminen ja sitoutuminen.

Kyselyyn vastanneiden arvioiden mukaan ennustamista voitaisiin parantaa asianmukaisen järjestelmän tuomalla automaatiolla (53%) sekä vastuuhenkilöiden paremmalla motivoinnilla ja koulutuksella (49%).

”Ennustamisessa koetaan edelleen haasteita monissa organisaatioissa. Ennustamisen suhteen on ongelma, jonka ratkaisuun on myös olemassa keinot. Nyt ne keinot tulisi vain ottaa käyttöön. Tämä on paljon helpompaa kuin jos vika olisi vielä kokonaan paikantamatta”, kannustaa Lindfors.

Lisätietoja:

Pekka Lindfors, Basware Oyj, pekka.lindfors@basware.com, puh.0400 457 594

1Kysely toteutettiin sähköpostilla ja verkkopohjaisella kyselylomakkeella lokakuussa 2011. Kyselyyn osallistui 393 vastaajaa. Vastaajien joukossa oli pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. 25 prosenttia vastaajayrityksistä oli suuria, yli 1000 hengen yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 200 miljoonaa euroa. Vastaajista pörssiyrityksiä oli 14 prosenttia. Kyselyyn vastanneet toimivat taloushallinnon ammattilaisina nimikkeillä CFO, controller, talous-/laskentapäällikkö, kirjanpitäjä.

Basware on maailman johtava hankinnasta maksuun ja talousohjauksen ratkaisujen toimittaja, jonka palveluilla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa. Baswaren avoin verkko yhdistää yli 320 000 verkkolaskuja tai hankintasanomia lähettävää yritystä maailmanlaajuisesti. Baswaren avulla organisaatiot voivat alentaa

tuotteiden ja palveluiden hankinnasta ja maksamisesta syntyviä kustannuksia sekä saavuttaa läpinäkyvyyden koko hankinnasta maksuun -prosessiin. Automatisoimalla manuaalisia prosesseja tehostetaan muun muassa hankintaa, sopimustenhallintaa, toimittajayhteistyötä, laskuautomaatiota ja talousohjausta. Baswaren ratkaisujen ja palvelujen avulla yritykset parantavat kassavirran hallintaa, tehostavat ennustamista sekä varmistavat taloushallintonsa ketteryyden. Ratkaisut ovat saatavilla Baswaren tai sen laajan kumppaniverkoston toimipisteissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Baswaren osake noteerataan Helsingin Pörssissä.

www.basware.fi

 

 

Liitteet & linkit