Euro RSCG:n tutkimus: Markkinointi- ja designvaikuttajat uskovat Marimekkoon – ja peräänkuuluttavat suomalaisilta brändeiltä lisää rohkeutta

Markkinointiviestintätoimisto Euro RSCG toteutti ennen vuodenvaihdetta luotauksen, jossa tutkittiin 40 suomalaisen markkinointi- ja designvaikuttajan näkemyksiä tulevaisuuden Suomi-brändeistä ja kansainvälistymisen menestystekijöistä. Vaikuttajien suosikkibrändeiksi nousivat ensimmäisen sijan napannut Marimekko, toiseksi kohonnut Iittala ja kolmannen sijan ottanut Nokia. Luotauksen kärkisijoille nousseissa brändeissä ja vastauksissa yleensä korostui Suomen vahva design-osaaminen. Design-alan nousevista brändeistä mainintoja saivat muun muassa Artek, Genelec, IvanaHelsinki, Kone, Minna Parikka, Tapiovaara ja Tiia Vanhatapio. Vastaajat kuitenkin muistuttivat, ettei historia ole tulevaisuuden menestyksen tae, vaan kansainvälisessä kilpailussa vaaditaan sekä rohkeutta että pitkäjänteisyyttä. Vastaajat nostivat esille myös uudenlaisia immateriaallisia ja suomalaisuuteen liittyviä brändejä, kuten uusi eettinen teknologia, suomalainen ruoka ja vapaa-aika, luomutuotanto, Suomen luonto, Helsinki ja suomalainen musiikki. Näiden kaupallistamisessa ja markkinoinnissa nähtiin merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Marimekko vielä hiomaton timantti Vastaajat luottivat Marimekon uudistumiskykyyn ja potentiaaliin. Perusteluissa mainittiin muun muassa yrityksen vahva tunnettuus, uusi kansainvälisesti suuntautunut johto ja toimitusjohtaja Mika Ihamuotila, omaperäisyys sekä uudet suunnittelijat. “Hiomaton timantti: tarina, nimi ja tuoterunko olemassa - myymäläkonseptien ja visuaalisen ilmeen hiomisen myötä rajattomasti mahdollisuuksia maailmalla”, yksi tutkimukseen osallistuneista perustelee valintaa. Toiseksi tulleen Iittalan vahvuuksina pidettiin muotokielen puhtautta ja iättömyyttä, kansainvälistä kokemusta ja retail-osaamista. “Upeat tuotteet, loistava konsepti, laadukas imago. Potentiaalia vaikka mihin! Kestävä designtuote toimii hyvin samalla, kun ekologisuuden arvostus kasvaa”, eräs vastaajista summasi. Nokian valintaa tulevaisuuden brändien joukkoon perusteltiin globaalilla asemalla ja kehittyvillä markkinoilla, brändin tunnettuudella ja luotettavuudella. ”Design kuntoon, niin vielä parempi!”, eräs vastaaja totesi. Vastaajat esittivät myös kritiikkiä. ”Ylimmän johdon tulee varoa liian arroganttia asennetta” ja “Oltava myös tulevaisuuden brändi, muuten se on sama kuin kuollut brändi”, kuuluivat terveiset Nokialle. ”Murrosvaiheessa. Mielenkiintoinen ja hurjasti potentiaalia, jos se ohjataan oikeaan suuntaan. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä”, arvioitiin Marimekkoa. ”Pitää uskaltaa kansainvälistyä HETI!” Huomattava osa vastaajista piti rohkeutta kriittisenä kansainvälistymisen menestystekijänä: 70 prosenttia vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä, 23 prosenttia tärkeänä. Tärkeiksi tekijöiksi koettiin myös design (55 % piti erittäin tärkeänä), tuotteen tai palvelun laatu (55 % vastaajista) ja pitkäjänteisyys (50 % piti erittäin tärkeänä). Listatuista ominaisuuksista vähiten tärkeimpinä nähtiin tuotteen tai palvelun hinta, kumppanit ja taloudelliset resurssit. ”Tarvitaan rohkeutta satsata, pitkäjänteistä toimintaa, kuluttajalähtöisyyttä ja mediahakuisuutta. Nysväämällä ei saa mitään aikaan”, kiteyttää yksi vastaaja. Luotauksessa kysyttiin myös tärkeimpiä digitaalisen markkinoinnin keinoja brändin rakentamisessa. Blogit ja verkkomediat koettiin tärkeimmäksi keinoksi (75 % vastaajista), viraalimarkkinoinnin ja word-of-mouth -markkinoinnin seuratessa perässä (58 %). Yrityksen omat nettisivut ja sähköiset kampanjat nähtiin vasta kolmanneksi tärkeimpänä (48 %) digitaalisen markkinoinnin keinona. “Luotaus osoittaa, että meillä on huikea määrä kansainvälistä potentiaalia omaavia brändejä. Todellisten menestystarinoiden rakentaminen edellyttää kuitenkin resursseja, joita harvalla aloittelevalla yrityksellä on. Meidän tulisikin miettiä yhä enemmän keinoja luovien alojen kansainvälistymisen ja yhteistyön tukemiseen. Teknologiasektorilta tuttu born global -ajattelu tulisi siirtää myös muille toimialoille. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta meidän tulisi myös pohtia, kuinka suomalaisesta ruuasta tai elämäntavasta luodaan todellisia brändejä. Pienellä maalla pitäisi olla joustavuutta ja kykyä hyödyntää orastavia kansainvälisiä trendejä”, sanoo Euro RSCG:n asiakkuusjohtaja Janne Saarinen. Tutkimukseen vastasivat: Laura Aalto, Ursula Blassar, Ami Hasan, Siru Heino, Patrik Holtari, Riitta Huuhtanen, Karri Jalkanen, Tuomas Kahri, Pilvi Kalhama, Harri Kangas, Sara Karlsson, Susanna Kivisilta, Kari Korkman, Samu-Jussi Koski, Anne Kukkohovi, Joni Kukkohovi, Hannu Leinonen, Anna Lundqvist, Jaana Nummela, Elna Nykänen-Andersson, Caroline Lilius, Håkan Långstedt, Elina Aheristo, Marika Orkamo, Hanna Piippo, Anni Puolakka, Tuula Pöyhönen, Barbara Roos, Vesa Silver, Lisa Sounio, Paola Suhonen, Jenna Sutela, Teemu Suviala, Jaakko Tapaninen, Tuula Teeri, Pekka Timonen, Pekka Toivonen, Päivi Topinoja-Aranko, Juha Vesamäki, Ville Voipio. Lisätietoja: Janne Saarinen, asiakkuusjohtaja, Euro RSCG, 044-5877 374, janne.saarinen@eurorscg.fi