Hyvä palvelu ja jatkohoidosta huolehtiminen ratkaisevat hammaslääkärillä käynnin jatkon

PlusTerveys City-Hammaslääkärit on palvellut pääkaupunkiseudun asukkaita jo 30 vuoden ajan. Yleistyvän digitaalitekniikan myötä hoitotuloksissa päästään yhä suurempaan luonnollisuuteen. Samalla kun esteettisen hammashoidon suosio kasvaa, suomalaiset on saatava keskittymään uudelleen myös perusasiaan eli karieksen torjuntaan.

PlusTerveys City-Hammaslääkärien, kuten muidenkin PlusTerveys-ketjuun kuuluvien hammaslääkärivastaanottojen asiakastyytyväisyys on korkea. Suurin osa uusista asiakkaista tulee vastaanotolle vanhojen asiakkaiden suosittelemina. Säännölliset asiakastyytyväisyysmittaukset kertovat, että asiakkaat haluavat hammaslääkäriltään palvelua, luotettavuutta, tarpeidensa huomioimista, erilaista hoitovaihtoehdoista kertomista sekä jatkohoidosta huolehtimista. City-Hammaslääkäreissä on huomattu sama kuin PlusTerveys-ketjussa laajemminkin: hammaslääkäripalveluilla on kysyntää taantumasta huolimatta. Tulevaisuudessa hammaslääketieteen alalla käydään kovaa kamppailua osaajista, sillä hoitohenkilökuntaa jää enemmän eläkkeelle kuin alalle tulee uusia tekijöitä. Samaan aikaan nuoremman sekä ikääntyvänkin väestön toiveet ja vaatimukset hampaiden hoidolle kasvavat. ”Hammaslääkäreille on tärkeää saada työskennellä uusimmilla teknisillä välineillä sekä osallistua alansa jatko- ja täydennyskoulutukseen. PlusTerveyden hammaslääkärit ovat tyytyväisiä myös siihen, että vakavaraisessa ja tulosvastuullisten terveydenhuollon ammattilaisten omistamassa yhtiössä on mahdollisuus keskittyä vain hoitotyöhön. Näillä tekijöillä on vaikutusta suomalaisten hammasterveyteen”, kertoo valtakunnallisen PlusTerveys-ketjun toimitusjohtaja Eila Annala. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä PlusTerveys City-Hammaslääkärit on kokenut hammashoidon edelläkävijä. Esimerkiksi implanttihoidot aloitettiin heti, kun ne oli tuotu yliopistojen hammaslääketieteen laitosten käyttöön. Vastaanotoilla on järjestetty myös useita koulutuksia alan ammattilaisten johdolla. Digitaalitekniikka yleistyy Digitaalitekniikka on tullut koko ajan tärkeämmäksi apuvälineeksi hoitojen suunnittelussa ja myös niiden toteutuksessa. Esitutkimuksen, kolmiulotteisen 3D-kuvauksen ja tietokoneohjelman avulla tehdyn hoitosuunnitelman jälkeen jopa täysin hampaaton potilas voi tunnin kuluttua kävellä ulos vastaanotolta kiinteät hampaat suussaan. Implanttikiinnikkeiden luuduttua potilaalle valmistetaan lopullinen proteettinen ratkaisu. Digitaalikameraa käytetään myös jatkuvasti yleistyvien esteettisten hoitojen alku-ja lopputilanteiden kuvaamiseen, limakalvomuutosten tutkimiseen tai teetettävien implanttihampaiden värimallin määrittelyyn hammaslaboratoriossa. City-Hammaslääkärien kanssa samoissa tiloissa sijaitsevassa CITYTECH-hammaslaboratoriossa valmistetaan skannereiden avulla hammaskruunuja ja -siltoja sekä keraamisia paikkoja. Keraamisilla materiaaleilla saadaan aikaan asiakkaiden toivoma luonnollinen ja kestävä lopputulos ja päästään eroon esimerkiksi vanhojen kruunujen metallisaumoista. Kruunujen, siltojen ja implanttien lisäksi asiakkaat ovat kiinnostuneita kivunhoidosta ja esteettisestä hammashoidosta, kuten hampaiden valkaisusta ja laminaateista. ”Esteettisen hammashoidon ensimmäinen vaihe on suun terveyden ja purennan toimivuuden varmistaminen. Vasta kun hampaisto on hoidettu kuntoon, kannattaa ruveta parantamaan sen ulkonäköä. Muuten voi kalliskin hoito mennä hukkaan”, muistuttaa hammaslääkäri Marja Järviö Cityhammaslääkäreistä. Ennaltaehkäisy korostuu Hammaslääkärit ovat huolestuneita suomalaisten hammasterveyden romuttumisesta. Monessa teollistuneessa maassa hammaskarieksen kustannukset ylittävät jo sydänsairauksista, syövästä ja osteoporoosista aiheutuneet kustannukset. ”Suomalaisten aikuisten hampaiden harjaustiheys on eurooppalaista keskitasoa, mutta lapset ja nuoret tulevat häntäpäässä. Yhdysvaltain useissa osavaltioissa on käytössä fluoritettu juomavesi. Aiheesta olisi uskallettava keskustella myös meillä Suomessa”, sanoo Helsingin yliopiston suuterveystieteen professori Heikki Murtomaa. Hänen mielestään hammaslääkärien on voitava keskittyä erityisesti vaativiin suusairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Tämän vuoksi tarvitaan ainakin kaksinkertainen määrä suuhygienistejä. Tällä hetkellä heitä on työssä arviolta 2 000. ”Osa hammaslääkärien työstä ja sen tarpeesta voidaan korvata suun terveyttä edistämällä. Ehkäisevän työn laiminlyönti tulee kalliiksi, joten erityisesti nyt tiukentuvan talouden aikana on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn”, Murtomaa sanoo. Omahammaslääkäri lisää potilaan hyvinvointia. Tutkimusten mukaan hoitavan hammaslääkärin vaihtuminen lisää sekä tehtyjen toimenpiteiden määrää ja kustannuksia. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan yhdellä kolmesta terveyskeskuksessa hoidossa käyneestä ja kahdella kolmesta yksityisellä hammaslääkärillä käyneistä oli oma hammaslääkäri. Yleisimmin omahammaslääkäri oli keski-ikäisillä. PlusTerveys City-Hammaslääkärit: • Sijainti on nimensä mukaisesti keskeinen Citykäytävässä Helsingin Aleksanterinkadulla. • Työntekijöitä on noin 60. • Tiloissa on 11 hoitohuonetta, leikkaussali, röntgen, hammasteknillinen laboratorio ja suuhygienistipalvelut. Asiakkaat saavat siis lähes kaikki erikoishammashoidon palvelut saman katon alta. • City-Hammaslääkärien palveluja käyttää 50 000 asiakasta, joista 10 000 on vakioasiakkaita. Lisätietoja: PlusTerveys City-Hammaslääkärit, hammaslääkäri Marja Järviö, puh. 040 509 5158 PlusTerveys City-Hammaslääkärit, hammaslääkäri Leif Grans, puh. 09 622 6610 PlusTerveys, markkinointipäällikkö Tarja Ramberg, puh. 040 551 4593 PlusTerveys on monipuolinen yksityisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoaja. Vuonna 1978 perustettu yritys toimii Suomessa 90 paikkakunnalla. PlusTerveyden omistavat yhtiössä työskentelevät hammaslääkärit, lääkärit, fysioterapeutit ja hammasteknikot. Heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee hoito- ja hallintohenkilökuntaa. Työntekijöitä oli vuoden 2008 lopussa 1 145. PlusTerveys tarjoaa korkeatasoiset terveydenhuoltopalvelut asiakasta kunnioittaen. Yrityksen visiona on tarjota laadukkaita palveluja ja olla uudistuva ja haluttu työyhteisö. PlusTerveys -konserniin kuuluvat emoyhtiö PlusTerveys Oy ja tytäryhtiö PlusTerveys-Invest Oy. PlusTerveydellä on oma eläkesäätiönsä, PlusTerveys-Eläkesäätiö, joka hoitaa lakisääteiset TyEL-eläkkeet. Vuonna 2008 PlusTerveys -konsernin liikevaihto oli 108,2 miljoonaa euroa 18,0 prosentin liikevoitolla.