Kulttuuriharrastuksia tuetaan edelleen liikuntaharrastuksia vähemmän

Luottokunnan teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan työhyvinvointia tuetaan yrityksissä taantuma-aikanakin enimmäkseen entiseen tapaan. Tavallisinta on liikuntaharrastusten tukeminen (62 %:ssa yrityksistä), kun taas kulttuurin harrastamista tuetaan edelleen vähemmän (28 %), vaikka kulttuurin harrastaminen nähdäänkin työssä jaksamista edistävänä toimintana. Yrityspäättäjien asenteet hyvinvointia ja jaksamista tukevia työsuhde-etuja kohtaan ovat edelleen positiiviset, ja työhyvinvoinnista keskustellaan jopa aiempaa ahkerammin nyt taloudellisesti vaikeampina aikoina.

Harrastukset ja virikkeellinen vapaa-aika ovat tärkeitä keinoja edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä työssä että muissa arjen askareissa. Monet yritykset ja organisaatiot tarjoavatkin työntekijöilleen työsuhde-etuuksia, kuten Liikunta-, Kulttuuri- ja Virikeseteleitä, jotka kannustavat työntekijää valitsemaan itselleen sopivia vapaa-ajan aktiviteetteja ja sitä kautta tukevat jaksamista työelämässä. "Panostaminen takaa, että meillä on myös nousukauden aikana hyviä ihmisiä työssä" Työikäisten suomalaisten näkökulmasta on positiivista, että yrityspäättäjät näkevät työntekijöiden vapaa-ajan harrastamisen tukemisen edelleen enimmäkseen positiivisessa valossa taantumasta ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Vapaa-ajan harrastamisen tukeminen ei ole Luottokunnan tutkimuksen mukaan vähentynyt taantumassa, vaan suuri osa yrityksistä tukee työntekijöidensä harrastamista edellisvuosien tapaan. Tutkimustuloksista selviää myös, että työhyvinvointiasioista keskustellaan erityisen ahkerasti juuri nyt taantuma-aikaan. Jopa neljässä viidestä yrityksestä (79 %) on keskusteltu erittäin tai melko paljon työhyvinvoinnista viimeisen puolen vuoden aikana. Henkilöstön jaksamisen tukeminen nähdään monissa yrityksissä pidemmän tähtäimen näkökulmasta ja investointina tulevaisuuteen. Joissakin avoimissa vastauksissa nostettiin esiin työntekijöistä huolehtiminen nousukautta silmällä pitäen. Omista osaajista kannattaa pitää huolta, jotta he ovat työkykyisiä ja energisiä myös taantuman väistyttyä, kun kyvykkäälle työvoimalle on taas enemmän kysyntää työmarkkinoilla. – Etusetelien kaltaiset työsuhde-edut maksavat itsensä yritykselle takaisin elinvoimaisempina ja tyytyväisempinä työntekijöinä, joten niistä säästämistä kannattaa harkita tarkoin. Edut ovat yrityksille kohtuuhintaisia tarjota, ja työntekijät saavat niistä vaikeina aikoina paljon iloa. Kyseessä on oikeastaan tilanne, jossa kaikki voittavat, sanoo Luottokunnan työssä jaksamista tukevien palvelujen kehittämisestä vastaava johtaja Pirjo Nurmi ja korostaa, että koska myös kulttuuriharrastukset ovat veroedun piirissä, voi esimerkiksi Virikeseteleitä käyttää konsertteihin, elokuviin ja jääkiekko-otteluihinkin. – Parasta on, että kukin työntekijä voi itse päättää, mikä hänen hyvinvointiaan tukee parhaiten. Välillä se voi olla hikijumppa, kun taas toisinaan jaksamista auttaa parhaiten hyppy arjen kiireistä kulttuurielämysten pariin, Pirjo Nurmi jatkaa. Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut kannattaa hyödyntää Yritysten eduista päättävistä yli neljä viidestä (85 %) on sitä mieltä, että liikunnan harrastaminen edistää hyvinvointia ja työssä jaksamista. Reilu kolmannes (38 %) puolestaan on sitä mieltä, että kulttuurin harrastaminen edistää työssä jaksamista. – Virikesetelit, lounassetelit ja muut edut kannattaa hyödyntää, mikäli työnantaja niitä tarjoaa. Taskun tai pöytälaatikon pohjalla olevat setelit eivät luonnollisesti vielä edistä kenenkään jaksamista, mutta niiden olemassaolo madaltaa ryhtymisen ja lähtemisen kynnystä huomattavasti, Pirjo Nurmi muistuttaa. – Myös työntekijät voivat ehdottaa hyvinvointiaan tukevien etuuksien käyttöönottoa työnantajalle. Vaikka etujen hyödyt ovat kiistattomat, eivät kaikki työnantajat niitä vielä tarjoa, tiedonpuutteestakin johtuen. Työntekijät voivat näin ottaa ohjat omiin käsiinsä työhyvinvointinsa lisäämisessä, Nurmi ehdottaa. Alueelliset erot pieniä Suuria alueellisia eroja työhyvinvoinnin tukemisessa ja työhyvinvoinnista keskustelemisessa ei tutkimuksessa löytynyt. Suur-Helsingin, Turun ja Tampereen alueilla työhyvinvointiin oli taantuman aikana panostettu hieman muita alueita vähemmän, mutta erot olivat pieniä. Suur-Helsingin alueella työhyvinvointiasiat toisaalta myös puhuttivat muita alueita enemmän. Toisaalta julkisella sektorilla etuja oli vähennetty keskimääräistä useammin. Työhyvinvoinnista löytyy myös kehitettävää Huolimatta siitä, että työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy monenlaisia etuja, mainitsivat haastateltavat myös kehityskohteita. Yrityspäättäjistä yli kolmasosa (36 %) on sitä mieltä, että työhyvinvointia tukevaa harrastamista voitaisiin tukea yrityksissä nykyistä enemmänkin. Hieman huolestuttavana voidaan pitää sitä, että vaikka työhyvinvointiasioista keskustellaan keskimäärin taantuma-aikaan aiempaa enemmän, noin 15 prosentissa yrityksistä taantuma on vähentänyt työhyvinvoinnista keskustelua. Osa työntekijöistä ei välttämättä uskalla esimerkiksi irtisanomisen tai lomautuksen pelossa nostaa jaksamiseen liittyviä tarpeita ja toiveita esiin. Työnantajat puolestaan saattavat nähdä työhyvinvointiedut helppona säästökohteena. Lisätietoa tutkimuksesta: Luottokunta, Yritysasiakkuudet, johtaja Pirjo Nurmi, p. 050 5425168, sähköposti pirjo.nurmi@luottokunta.fi.