Lapsen hoitamaton ADHD kuormittaa terveydenhuoltoa pitkään
ADHD:n huippuasiantuntija peräänkuuluttaa lasten oppimis- ja käytöshäiriöiden nopeampaa tutkimista
Terveydenhuollon ammattilaisille Helsingissä puhunut ADHD-asiantuntija Christopher Gillberg on huolissaan hoitamattoman ADHD:n kustannuksista terveydenhuollolle. Hänen mielestään jo alle 4-vuotiaan lapsen oppimis- ja käytöshäiriöt on otettava säännölliseen tarkkailuun. ”Lasta on autettava ajoissa, sillä ongelmat vain kasvavat odottelemalla”, sanoi Helsingissä puhunut Gillberg.
Ruotsalaisen ADHD-asiantuntija Christopher Gillbergin Suomen-vierailu oli odotettu: koulutustilaisuuteen osallistui yli 200 suomalaista lasten ja nuorten neuropsykiatristen ongelmien parissa työskentelevää ammattilaista. Suuri luku kertoo lastenpsykiatrien- ja neurologien, psykologien ja muiden kasvatusalan ammattilaisten kovasta tiedontarpeesta. Myös vanhemmilla on huoli lastensa oireista.
Niillä lapsilla, joiden ongelmiin ei puututa jo alle kouluikäisenä, on teini-ikäisenä 60 prosentin riski saada erilaisia käytös- tai muita henkisiä ongelmia. Iän myötä tämä riski kasvaa.
”Lapsen on saatava ajoissa moniammatillista apua ja diagnoosi. Muuten hänen elämästään tulee raskasta paitsi hänelle itselleen ja hänen läheisilleen, myös terveydenhuollolle”, yli 37 vuotta aiheen parissa työskennellyt Gillberg sanoi.
Kouluikäisistä lapsista 4-7 prosentilla eli noin yhdellä 20:sta on ADHD eli oireyhtymä, johon kuuluvat tarkkaavaisuuden häiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Usein ADHD:ta sairastavalla lapsella tai nuorella on myös muita samanaikaisia toimintahäiriöitä, kuten hahmottamisen ja motoriikan vaikeuksia, puheen ja kielen kehityksen häiriöitä, toiminnanohjauksen ja oppimisen vaikeuksia ja käyttäytymisen sekä tunne-elämän pulmia.
Gillbergin mukaan ADHD ei ole yleistynyt eikä sitä esiinny aiempaa enemmän, mutta sen diagnosointi on tehostunut.
”Diagnoosin saaminen on tärkeää. Diagnoosi ei kuitenkaan saa olla selitys, jonka varjolla lapsen annetaan käyttäytyä huonosti. Diagnoosi ei saa myöskään leimata tai lokeroida, vaan sen on tarkoitus auttaa kaikkia lapsen läheisiä ymmärtämään häntä paremmin”, Gillberg sanoi.
Varhaiset kielenkehityksen ongelmat usein yhteydessä ADHD:hen
Gillbergin mukaan jo 2,5-vuotiaan lapsen kielenkehityksen ongelmat ennustavat 70 prosentin todennäköisyydellä jonkinlaisia neuropsykologisia tai kehityksellisiä ongelmia seitsemän vuoden iässä. Ainakin viidellä prosentilla alle kuusivuotiaista lapsista on jonkinlaisia neuropsykologisia ongelmia tai häiriöitä. Yksi näistä on ADHD, joka voi näkyä jo nelivuotiaan käyttäytymisen piirteissä.
”Kielellisen kehityksen ongelmiin on tartuttava heti, kun ne havaitaan. Myös oppimis- ja käyttäytymisen häiriöt, erityisesti aggressiivinen käyttäytyminen, sekä muisti- ja uniongelmat on tutkittava ajoissa. Jos lapsella on autistisia oireita, hänellä on lähes 100 prosentin varmuudella muitakin neurologisia ongelmia”, Gillberg sanoi.
ADHD on pojilla jonkin verran yleisempi kuin tytöillä. Gillbergin mukaan olla tyttöjä saattaa suojella naishormoni estrogeeni, jolla on havaittu olevan yhteys keskushermoston välittäjäaine dopamiinin tuotantoon. Vahvistusta dopamiiniaineenvaihdunnan vaikutukselle ADHD:hen on saatu, kun lapsuudessa ADHD-oireista kärsineet naiset ovat vaihdevuosien jälkeen alkaneet kärsiä oireista uudelleen.
”On hyvä muistaa, että ADHD:hen on saatavilla moniammatillista kuntoutusta. Ja monet ADHD-potilaat selviävät lähes normaalisti, kun heillä on säännöllinen päivärytmi, jäsennellyt tehtävät ja riittävän selkeä ympäristö.”
Koulutustilaisuuden järjestivät yhteistyössä HYKS lastenpsykiatria ja Janssen-Cilag OY
Lisätietoja:
Vastaava ylilääkäri Leena Repokari, Hyks lastenpsykiatria, puh. 050 4270 457
External Affairs Leader Riitta Uusi-Esko, Janssen-Cilag Oy, puh. 0400 688 679
*****
Christopher Gillberg
Christopher Gillberg on Göteborgin yliopiston lasten- ja aikuispsykiatrian professori. Hän toimii vierailevana professorina Glasgown yliopistossa ja Lontoon yliopiston Institute of Child Healthin (ICH) kunniaprofessorina.
Hän on sekä Glasgown Yorkhillin sairaalan että Lingfieldin nuorten kansallisen epilepsiakeskuksen (National Centre for Young People with Epilepsy) asiantuntija.
Gillberg on ollut päätoimittajana European Child & Adolescent Psychiatry -julkaisua perustettaessa sekä toimittanut julkaisuja Journal of Autism and Developmental Disorders, Autism, Journal of Attention Disorders sekä Journal of Child Psychology and Psychiatry.
Tänä vuonna hänet palkittiin Ruotsissa ansioistaan lasten ja aikuisten psykiatriassa kuninkaan myöntämällä mitalilla, joka on maan korkein kunnianosoitus erityisiä ansioita saavuttaneille kansalaisille.
Gillbergillä on yli 500 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joista 400 on selattavissa verkossa PubMed -sivuston kautta.
