Paperilasku menetti voimansa
- 80 prosenttia verkkolaskuun siirtyneistä on tyytyväisiä valintaansa
Espoo 29.3.2012 - Ohjelmistoyhtiö Basware Oyj teetti tänä keväänä neljännen kerran verkkolaskututkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia verkkolaskuun siirtyneistä suomalaisista organisaatioista on tyytyväisiä tekemäänsä valintaan. Erityisen paljon hyötyjä kokivat saavuttaneensa ne, jotka ovat siirtyneet vastaanottamaan ostolaskunsa verkkolaskuina. Vain joka kymmenes oli verkkolaskuun tyytymätön ja paperilaskun kannattajien määrä on laskenut selvästi.
Vastaajista vain vajaa viisi prosenttia uskoo verkkolaskun jo muuttuneen oletusarvoksi , mutta lähes 60 % vastaajista uskoo sen tapahtuvan seuraavan kolmen vuoden aikana.
”Merkittävää kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Tällä hetkellä jo neljä viidestä yrityksestä hyödyntää verkkolaskua, kun vuonna 2009 niin teki vain joka toinen yritys. Kirittävää kuitenkin löytyy, sillä verkkolaskun muuttuminen oletusarvoksi on vielä melko kaukana”, kertoo Basware Oyj:n toimitusjohtaja Esa Tihilä.
Yhä useampi (77 prosenttia) vastaaja uskoo kuitenkin verkkolaskun läpimurron tapahtuneen jo, ja erityisesti täysin samaa mieltä väitteestä olevien vastaajien määrä on kasvanut viime vuodesta. Samalla niiden yritysten määrä, jotka eivät ollenkaan lähetä verkkolaskuja, on vähentynyt.
Verkkolaskuun siirrytään vihreyden, tehokkaampien prosessien ja paremman asiakaspalvelun perässä
Suomalaisista verkkolaskua käyttävistä organisaatioista suurin osa on tyytyväisiä. Vastaajat nostivat tänä vuonna verkkolaskun vihreyden kaikista tärkeimmäksi yksittäiseksi hyödyksi, ohi aiempien vuosien ykkösen eli kustannussäästöjen. Perinteisesti ympäristökysymyksillä on ollut taloushallinnon investoinneissa pienempi painoarvo kuin teknologiainvestoinneissa yleensä.
”Yli puolet oli sitä mieltä, että taloushallinto voisi olla nykyistä ympäristöystävällisempi ja kolme neljästä uskoi verkkolaskun olevan tehokas keino vaikuttaa taloushallinnon hiilijalanjälkeen. Samalla lähes 70 prosenttia uskoi, että verkkolasku antaa organisaatiosta myönteisen ympäristöviestin asiakkaille ja toimittajille. Vihreys näyttää selvästi tekevän paluutaan”, uskoo Tihilä.
Verkkolaskuun siirtymisen avulla vastaajat haluavat tehostaa prosessejaan niin, että laskutus toimii aiempaa nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Tämän toivotaan heijastuvan myös asiakaspalvelun laadun parantumiseen, joka nousi tutkimuksessa esiin uutena asiana.
Tihilän mukaan siirtyminen verkkolaskuun on alkanut ostolaskuista. Ostolaskuja verkkomuodossa vastaanottavat kokevat hyötyneensä verkkolaskuun siirtymisestä eniten, ja heistä vain joka kymmenes on pettynyt siirtymisen seurauksiin. Viime vuosien aikana myös myyntilaskut ovat kirineet mukaan, ja viimeisenä kahtena vuotena ne ovat ylittäneet ostolaskujen käyttöönottaneiden määrän. Noin 20 prosenttia yrityksistä ei edelleenkään hyödynnä verkkolaskua osto- tai myyntilaskuissa.
”Suurin syy siihen, miksi tuotteen tai palvelun ostaja ei saa verkkolaskua, on se että toimittajalta puuttuu kyky toimittaa niitä. Tärkeimpänä porkkanana verkkolaskuun siirtymisessä on tieto sen mukanaan tuomista eduista. Tänä päivänä monet yritykset vaativat verkkolaskumahdollisuutta yrityksiltä, joiden kanssa ne tekevät kauppaa”, Tihilä toteaa.
Yleisimmät verkkolaskuun liittyvät toimintatavat olivat vastaajaorganisaatioissa ostolaskujen vastaanotto (77%), sähköinen ostolaskujen käsittely (73%) sekä myyntilaskujen lähetys (69%).
Haasteita verkkolaskuun siirtymisessä
Myyntiorganisaatioissa suurimmat ongelmat verkkolaskuun siirtymisessä liittyvät siihen, että asiakkaalla ei ole kykyä vastaanottaa verkkolaskua, tai myyjä ei tiedä että asiakas haluaisi verkkolaskun. Toinen merkittävä este on se, että laskuun liitetyt liitteet eivät seuraa verkkolaskun mukana.
Sähköposti on edelleen yleisin käytössä oleva tilausten lähetyksen ja vastaanoton väline. Sähköinen tilaaminen suoraan järjestelmien välillä ei ole vielä kovin yleistä, mutta osa kyselyyn vastaajista on kuitenkin hyödyntänyt järjestelmiä jo pidempään. Juuri järjestelmien ja operaattorien välinen yhteistyö sai kyselyssä moitteita, kun joka neljäs vastaaja arvioi operaattorien välisen yhteistyön sujuvan huonosti.
”Avoin verkko on vastaus operaattorien yhteistyöongelmaan. Avoin verkko mahdollistaa kaikkien organisaatioiden toimimisen saman verkon kautta, jolloin sähköisten sanomien vaihto toimii sujuvasti ja ongelmitta erilaisista tiedostomuodoista huolimatta”, summaa Tihilä.
Verkkolaskujen määrän lisääminen on tällä hetkellä organisaatioiden tärkein kehityshanke. Tavoitteen saavuttamiseksi aiotaan lisätä tiedottamista omille alihankkijoille ja asiakkaille, mutta myös vaatimuksia kyvystä lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja.
Lisätietoja: Esa Tihilä, toimitusjohtaja, Basware Oyj, puh. 040 4807 098, esa.tihila@basware.com
Basware
Basware on maailman johtava pilvipalveluihin perustuvien verkkolasku-, hankinnasta maksuun- ja talousohjausratkaisujen toimittaja. Yhtiön ratkaisuilla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa. Basware B2B Cloud -ekosysteemissä toimivat ratkaisut ja palvelut mahdollistavat ostajien ja myyjien avoimen ja turvallisen sähköisen asioinnin maailmanlaajuisesti. Ekosysteemi kokoaa yhteen yli 1.9 miljoonaa osto -ja myyntiorganisaatiota. Ratkaisut on suunniteltu vastaamaan kaikenkokoisten organisaatioiden tarpeita ja niissä on sisäänrakennettuna Baswaren pitkäaikainen talousprosessiosaaminen yhdistettynä älykkäisiin pilvipalveluihin ja avoimeen verkkoon. Baswaren avulla organisaatiot voivat tehostaa hankinta-, ostoreskontra- ja laskutusprosessejaan, saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, parantaa kassavirran ennustettavuutta sekä tiivistää asiakas-toimittajasuhteita. Ratkaisut ovat saatavilla paikallisesti asennettuna, SaaS-palveluna tai prosessiulkoistuksena Euroopassa, USA:ssa sekä Aasia ja Tyynenmeren alueella joko Baswaren omista toimipisteistä tai laajan kumppaniverkoston kautta. Baswaren osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
*****
Järjestyksessään neljäs verkkolaskukysely toteutettiin helmikuussa 2012 ja siihen vastasi 356 suomalaista julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiota.