Riskitestiin osallistuneista jopa joka kolmannella on vähintään kohtalainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen
Lääkeyhtiö sanofi-aventis on Diabetesliiton kanssa yhteistyössä testannut syksyn aikana suomalaisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tulosten mukaan jopa joka kuudennella testiin osallistuneesta suomalaisesta on vähintään suuri ja joka kolmannella kohtalainen sairastumisriski. Riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen testasi syys-lokakuussa yhteensä 1 343 suomalaista. Maailman diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta.
Syys-lokakuussa lääkeyhtiö sanofi-aventis tarjosi Suomen suurimmissa kaupungeissa mahdollisuuden selvittää oma diabeteksen sairastumisriski ja saada konkreettisia neuvoja vauhdilla lisääntyvään kansansairauteen. Kiertue vieraili pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Riskitestauksia tekivät ja ohjausta antoivat myös Diabetesliiton asiantuntijat.
Tyypin 2 diabeteksen riskinsä testautti yhteensä 1 343 suomalaista, joista pääkaupunkiseutulaisia oli 287, turkulaisia 413, tamperelaisia 246, oululaisia 291 ja kuopiolaisia 106.
Kaikista testin tehneistä 16 prosentilla on hyvin suuri tai suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kohtalainen riski oli 16 prosentilla vastanneista ja jonkin verran lisääntynyt riski 36 prosentilla vastanneista. Pieneksi sairastumisriski osoittautui 32 prosentilla vastanneista. Joka kuudennella testiin osallistuneesta on siis vähintään suuri ja joka kolmannella kohtalainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa.
”Jos oma vyötärömitta on päässyt kasvamaan ja varsinkin jos lähisuvussa on diabetesta, kannattaa vakavasti kohentaa liikunta- ja ruokailutottumuksiaan, jotta itse välttyy tyypin 2 diabetekselta. Jo kehittynyt tyypin 2 diabetes on vuosia vähäoireinen ja johtaa salakavalasti valtimosairauksiin. Oma riski kannattaa selvittää riskitestillä ja hankkiutua tarvittaessa sokerirasituskokeeseen,” Suomen Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.
Riskitestin voi tehdä verkossa osoitteessa www.diabetes.fi/riskitesti.
Näin riskitesti toimii
Suomalaisiin Finriski-tutkimuksiin perustuvassa riskitestissä¹ on kahdeksan kysymystä, joista neljä antaa hyvää esitietoa: ikä, sukulaisten diabetes (perimän vaikutus), aikaisemmin todettu kohonnut ja lääkehoidettu verenpaine tai kohonnut verensokeri. Kaikki vaikuttavat tulevaan diabeteksen vaaraan.
Ylipainoon liittyy kaksi kysymystä eli painoindeksi ja vyötärönympärys. Niistä voi korkeimmillaan saada yhteensä 7 riskipistettä. Luku kertoo, miten voimakkaasti ylipaino vaikuttaa diabeteksen syntyyn. Kaksi kysymystä liittyy elintapoihin, kasvisten käyttöön ja liikuntaan. Liikuntakysymyksessä riskipisteitä ei tule, jos terveysliikunnan vaatimus, eli puoli tuntia päivässä, täyttyy. Kasviksissa riittää, että käyttää jotain kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin.
Testi laskee kaikista kysymyksistä saadut pisteet yhteen. Mitä suurempi pistemäärä, sitä suurempi
on riski sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Testi luokittelee diabetesriskin viiteen ryhmään:
- alle 7 pistettä, pieni riski: yksi sadasta sairastuu kymmenen vuoden aikana
- 7–11 pistettä, jonkin verran lisääntynyt riski: neljä sadasta sairastuu
- 12–14 pistettä, kohtalainen riski: 17 sadasta sairastuu
- 15–20 pistettä, suuri riski: 33 sadasta sairastuu
- yli 20 pistettä, hyvin suuri riski: 50 sadasta sairastuu.
Eri paikkakunnilla testiin osallistuneiden henkilöiden kesken löytyi pieniä eroja
Riskipisteiden keskiarvon perusteella riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli pienin pääkaupunkiseudun alueella testiin osallistuneilla henkilöillä.
Painoindeksillä mitattuna testiin osallistui normaalipainoisia eniten Kuopiossa (59 %) verrattuna Tampereella (45 %) tai Oulussa (46 %) testattuihin.
Kaikilla paikkakunnilla testiin osallistui hyvin eri-ikäisiä suomalaisia. Myönteistä on, että esimerkiksi Tampereella ja Oulussa yli 30 % osallistuneista oli alle 45-vuotiaita. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn onkin tärkeää kiinnittää huomioita jo nuoresta alkaen – erityisesti jos diabetesta on lähisuvussa.
”Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleensä noin 60 vuoden iässä², mutta eniten sairaus yleistyy ylipainoisilla 40 - 50-vuotiailla miehillä. Tutkimukset3 osoittavat, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tehoavat 5-10 kilon laihduttaminen – varsinkin vyötärömitan alentaminen - ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä terveyttä edistävään liikuntaan”, sanofi-aventiksen asiantuntijalääkäri Hanna Laine muistuttaa.
Hyvä hoitotasapaino tärkeää jo alusta lähtien
Marraskuun 14. päivänä vietetään maailman diabetespäivää, jonka teemana on tänä vuonna Kuntoutus-hoidonohjaus-vertaistuki. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuvaiheen hyvän hoitotasapainon avulla saavutettu hyöty säilyy pitkään elimistön ”muistissa ja lisäsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riski on pienempi4,5.
Valtakunnallisten selvitysten mukaan lähemmäs 40 % tyypin 2 diabetesta sairastavista ei ole kuitenkaan saavuttanut verensokerin yleistä hoitotavoitetta. Heidän ohjaustaan ja hoitoaan pitäisi tehostaa sekä elintapa- että lääkehoidolla. Hyvä sokeritasapaino ehkäisee lisäsairauksia, kuten valtimotauteja ja silmä-, hermo- ja munuaismuutoksia.
Oikeaan aikaan aloitettu insuliinihoito korjaa hoitotasapainoa tehokkaasti ja vähentää lisäsairauksia ja pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia: tyypin 2 diabeteksen vuosittaiset hoitokustannukset nousevat kolminkertaisiksi, jos diabeetikolle kehittyy lisäsairauksia6.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Mirka Rinkinen, sanofi-aventis Oy
puhelin 0201 200 460
gsm 040 744 6168
mirka.rinkinen@sanofi-aventis.com
Asiantuntijalääkäri Hanna Laine, sanofi-aventis Oy
puhelin 0400 427 902
hanna.laine@sanofi-aventis.com
Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto
puhelin 0400 723 651
pirjo.ilanne-parikka@diabetes.fi
sanofi-aventis
Sanofi-aventis on yksi Euroopan ja maailman suurimmista lääkeyhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Pariisissa, ja toimintaa on yli sadassa maassa. Sanofi-aventiksessa on noin 100 000 työntekijää, joista noin 11 000 on tutkijoita. Tutkimus- ja kehitysbudjetti on lääkeyhtiöistä maailman kolmanneksi suurin, neljä miljardia euroa. Yhtiön tärkeimmät terapia-alueet ovat sydän- ja verisuonitaudit, verisuonitukokset, syöpätaudit, keskushermoston sairaudet, diabetes, sisätaudit ja rokotteet. Suomessa toimipiste sijaitsee Helsingin Munkkivuoressa.
Diabetesliitto
Suomen Diabetesliitto on jäsenyhdistystensä muodostama liitto, jonka olemassaolo ankkuroituu vapaaehtoiseen toimintaan. Liitto on yhteisö, jota yhdistää yhteinen tavoite diabeteksen voittamisesta ja diabeetikoiden hyvinvoinnin edistämisestä.
Toiminta jakaantuu kansalaisjärjestö- ja palvelutoimintaan. Liitto on diabeetikon tukija,
diabetesosaamisen edistäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Järjestössä on henkilöjäseniä
noin 60 000, ja sen kotipaikka on Tampereella Diabeteskeskuksessa.
Lähteet:
¹THL:n Diabeteksen riskitesti. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=dlk&p_artikkeli=dlk01037
²Klas Winell ja Sari Koski. Saavuttaako DEHKO laatutavoitteensa? Diabetes ja lääkäri -lehti 1/2010.
3Jaana Lindström. Prevention of type 2 diabetes with lifestyle intervention - emphasis on dietary composition and identification of high-risk individuals. University of Helsinki, Helsinki 2006
Jaana Lindström, MSC1, Anne Louheranta, PHD2, Marjo Mannelin, MSC3, Merja Rastas, MSC4, Virpi Salminen, MSC5, Johan Eriksson, MD, PHD1, Matti Uusitupa, MD, PHD2, Jaakko Tuomilehto, MD, PHD16 and for the Finnish Diabetes Prevention Study Group. The Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Lifestyle intervention and 3-year results on diet and physical activity. Diabetes Care December 2003 vol. 26 no. 12 3230-3236
4 Holman R.R et al. 10-Year Follow-up of Intensive Glucose Control in Type 2 Diabetes. NEJM 2008;359 published online Sept. 10, 2008.
5 DCCT Research Group. The Effect of Intensive Treatment of Diabetes on the Development and Progression of Long-Term Complications in Insulin-Dependent Diabetes Mellitus. NEJM. 1993;329:977–986.
6 Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 CoDiF-tutkimus, Dehko-esite, Tampere 2009