SEPA-maksamisen takarajaan enää alle kuukausi
-osa yrityksistä joutunee hankaluuksiin maksuliikenteensä kanssa
Espoo, 4.10.2011. Suomi siirtyi muun Euroopan mukana SEPA-maksamisen aikakauteen kuluvan vuoden alussa. Siirtymäkausi päättyy lokakuun lopussa. Ehdottomaan takarajaan on jäljellä vain 27 päivää. Marraskuun alusta alkaen suomalaiset pankit eivät enää vastaanota maksuaineistoja kotimaisessa muodossa. Ohjelmistoyhtiö Basware selvitti¹ kahdeksatta kertaa suomalaisten taloushallinnon ammattilaisten odotuksia ja kokemuksia SEPA-siirtymästä ja sen tuomista muutoksista.
Selvitys kertoo SEPAn jo nyt tuoneen monille organisaatioille konkreettisia hyötyjä maksujen nopeutuessa ja maksupalautteiden parantuessa. Kansallisen suoraveloituksen loppuessa moni siirtynee verkkolaskuun, mikä tehostaa maksuliikennettä ja taloushallintoa entisestään. Maksumuutoksen kiistattomasta etenemisestä ja selvistä eduista huolimatta iso joukko uskoo vieläkin lokakuussa koittavan lopullisen takarajan joustoon. Selvityksen mukaan jopa 40 prosenttia vastaajista uskoo pankkien antavan jatkoaikaa vanhojen kotimaisten maksupalvelujen käyttäjille.
”Tämä saattaa kertoa suomalaisten yleisestä suhtautumisesta pankkien ilmoituksiin tai aiemmista kokemuksista koskien isoja kansallisia muutoksia. Jatkoaikaa ei kuitenkaan ole luvassa, koska Suomen siirtymäsuunnitelman taustalla on vahva kansallinen yhteistyö ja sopimus pankkien kesken. Uhkakuvana on, että esimerkiksi palkat jäävät marraskuussa maksamatta”, pohtii Baswaren SEPA-asiantuntija Matti Luoto.
Suurin osa maksuista lähtee jo SEPA-muodossa
Vaikka valtaosa suomalaisista organisaatioista onkin jo siirtynyt SEPA-aikaan, painitaan joissakin tilitoimistoissa ja pankeissa viime hetken haasteiden kanssa. Hitaimpia asiakkaita yritetään vasta saada liikkeelle.
”On selvää, että osa asiakkaista toimii vasta pakon edessä ja todennäköisesti aivan kaikki eivät toteuta järjestelmämuutoksia takarajaan mennessä. Valtaosa alamme asiantuntijoista kuitenkin uskoo, että takarajasta pidetään kiinni ja että Suomi etenee SEPAan sovitussa aikataulussa”, Luoto ennustaa.
Baswaren aiempien tutkimusten mukaan SEPA-valmiudet olivat jo viime vuonna yli 70 prosentissa suomalaisten yrityksien taloushallinnon järjestelmistä. Järjestelmiä on päivitetty myös kuluvan vuoden aikana. SEPA-maksamisen käyttöönotto ja yleistyminen ovat edenneet käsikädessä ohjelmistojen kehittymisen mukana. Elokuussa 2011 jo kaksi kolmasosaa (65 %) maksajista lähetti maksunsa SEPA-muodossa. Suomen Pankin tilastojen mukaan SEPA-tilisiirtojen osuus kaikista tilisiirroista oli samaan aikaan vielä suurempi ja kasvaa jatkuvalla vauhdilla lokakuun takarajan lähestyessä.
Pankit tarjoavat korvaavia maksujärjestelmiä ja maksupalvelua, mikäli SEPA-valmiutta ei omassa ohjelmistossa ole. SEPA-muuntimia tarvitsee selvityksen mukaan noin joka kymmenes (12 %)organisaatio. Monelle väliaikaisen muuntimien tarve on kuitenkin vähentynyt samalla kun SEPA-valmiudet taloushallinnon ohjelmistoissa on kehittyneet.
SEPA toi tehoa ja varmuutta järjestelmiin
Baswaren selvitykseen vastanneista 40 prosenttia koki SEPAn hyödylliseksi uudistukseksi. Toisaalta samalla määrällä vastaajista ei vielä ollut hyödyllisiä kokemuksia. Vastausten pohjalta voidaan päätellä, että hyödyt konkretisoituvat useille organisaatioille vasta kokemusten ja palvelujen kehittymisen myötä.
”SEPAn hyödyt ovat useille vastaajille konkreettisia ja vaikuttavat arkisiin maksuliikepalveluihin tai niistä suoraan aiheutuviin kuluihin”, Luoto muistuttaa.
Runsas neljännes vastaajista ilmoitti ulkomaan maksujen nopeutumisen (28%) ja parantuneet maksupalautteet (29%) SEPA-maksamisen suurimmiksi hyödyiksi. Viidesosa näki etuina myös alentuneet ulkomaan maksujen palveluhinnat (24%), helpottuneen maksamisen ulkomaille (23%) sekä tietoturvaan tehdyt parannukset (20%).
”Jopa 70 prosenttia organisaatioista noutaa palautteita maksuliikenteestään. Maksupalautteiden avulla yritykset saavat aiempaa nopeammin ja automaattisemmin tiedon mahdollisesta virheestä maksuaineiston käsittelystä pankin järjestelmissä”, Luoto selventää.
Suoraveloituksesta sujuvasti verkkolaskuun
Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä tämän hetken tiedon mukaan alkuvuonna 2014. Baswaren selvityksen mukaan puolet (54 %) nykyisistä suoraveloittajista tullee siirtymään e-laskuun pohjaavaan automaattisen maksamisen järjestelmään. Noin viidennes vastaajista (19 %) aikoo lopettaa suoraveloituksen. Suoraveloituksen lopettavien määrä on pienentynyt ja verkkolaskuun siirtyjien määrä kasvanut viime vuodesta. Näkemys SEPA-suoraveloituksen käyttöönotosta on säilynyt samana viimeiset kolme vuotta runsaalla neljänneksellä vastaajista.
”Paperilaskuihin tuskin ollaan siirtymässä, joten suoraveloituksesta luopuvat siirtyvät todennäköisesti verkkolaskutukseen”, Luoto tulkitsee vastauksia. ”Suoraveloitusta käyttää Suomessa noin 60.000 laskuttajaa, joten on selvää, että eri vaihtoehtoja tullaan tarvitsemaan.”
Tiliraportoinnissa otettu voimakasta etunojaa
Yksi selvityksen suurimpia yllätyksiä oli XML-muotoisen tiliraportoinnin suosio, vaikka palvelu on vasta osalla pankeista saatavilla. Tiliraportoinnin keskeiset aineistot ovat TITO-tiliotteen korvaava XML-tiliote ja XML-muotoinen viitesuoritusaineisto. Vastaajista jopa 24 prosenttia kertoi, että XML-tiliraportointiprojekti on heillä joko käynnissä tai käynnistymässä.
”Jopa viidennes vastaajista aikoo ottaa XML-tiliraportoinnin käyttöön jo loppuvuoden aikana. Organisaatioilla näyttäisi olevan selvä halu uudistaa tiliraportointi SEPA-maksupalvelujen edellyttämälle tasolle. Uudet palvelut tulevat joka tapauksessa korvaamaan nykyisen tiliraportoinnin ja hyödyt palveluista saa, vasta kun ne otetaan käyttöön”, Luoto muistuttaa.
Lisätietoja:
Matti Luoto, Basware Oyj, +358 50 557 2204
Juha Väänänen, Basware Oyj, +358 500 602554
¹ Basware selvitti kyselytutkimuksella yritysten ja organisaatioiden SEPA-valmiuksia Suomessa. Kysely toteutettiin kesällä 2011. Siihen vastasi 297 taloushallinnon ammattilaista eri toimialojen yrityksistä ja organisaatioista. Basware on seurannut tutkimuksilla yritysten SEPA-valmiuksia vuodesta 2007 lähtien.
Basware on maailman johtava hankinnasta maksuun ja talousohjauksen ratkaisujen toimittaja, jonka palveluilla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa. Baswaren avoin verkko yhdistää yli 320 000 verkkolaskuja tai hankintasanomia lähettävää yritystä maailmanlaajuisesti. Baswaren avulla organisaatiot voivat alentaa tuotteiden ja palveluiden hankinnasta ja maksamisesta syntyviä kustannuksia sekä saavuttaa läpinäkyvyyden koko hankinnasta maksuun -prosessiin. Automatisoimalla manuaalisia prosesseja tehostetaan muun muassa hankintaa, sopimustenhallintaa, toimittajayhteistyötä, laskuautomaatiota ja talousohjausta. Baswaren ratkaisujen ja palvelujen avulla yritykset parantavat kassavirran hallintaa, tehostavat ennustamista sekä varmistavat taloushallintonsa ketteryyden. Ratkaisut ovat saatavilla Baswaren tai sen laajan kumppaniverkoston toimipisteissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Baswaren osake noteerataan Helsingin Pörssissä. www.basware.fi
Avainsanat: