SEPAn vuosi 2010 – suomalaisorganisaatiot siirtyvät euromaksualueeseen

- kaksi kolmesta organisaatiosta näkee SEPAn myönteiset vaikutukset Espoo, 4.2.2010. Ohjelmistoyhtiö Basware Oyj:n tuoreen SEPA-selvityksen¹ mukaan suurin osa suomalaisista organisaatioista toteuttaa tämän vuoden aikana siirtymisen yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan. SEPA-takaraja on tämän vuoden lopulla, mihin mennessä organisaatioiden on päivitettävä maksuliikenne- ja taloushallinnon järjestelmät SEPA-yhteensopiviksi. Suurista organisaatioista kaksi kolmesta on tehnyt erillisen SEPA-suunnitelman. Silti vain 10 prosenttia on päivittänyt taloushallinnon ohjelmistot SEPA-aikaan, ja 20 prosenttia maksuliikenneohjelmistot. Uhkakuvana on loppuvuoden päivitysruuhka.

Vuodesta 2010 on tulossa Suomessa tuoreen selvityksen valossa todellinen SEPAn vuosi, kun SEPA-takaraja koittaa tämän vuoden lopulla. SEPA-projekti on käynnissä tai on käynnistymässä kahdessa organisaatiossa kolmesta, suurissa yli 500 henkilöä työllistävissä organisaatioissa vastaava luku on 90 prosenttia. Erillisen SEPA-suunnitelman on tehnyt 43 prosenttia organisaatioista, suurista organisaatioista jo kaksi kolmesta. SEPA on tiedostettu suomalaisissa organisaatioissa laajasti ja henkilöstön SEPA-osaaminen on vahvistunut selvästi. Ohjelmistopäivitysten osalta tilanne ei sen sijaan ole juurikaan edennyt viimeisen puolen vuoden aikana, sillä vasta 10 prosentilla on SEPA-yhteensopivat taloushallinnon järjestelmät. Joka viides on päivittänyt maksuliikenneohjelmistonsa SEPA-aikaan. ”Näyttää siltä, että vuodelle 2010 on tulossa kova paine euromaksualueeseen siirtymisen osalta”, kertoo Baswaren SEPA-asiantuntija Matti Luoto. Euron käyttööottoa suurempi muutos - nopeimmat siirtyneet jo SEPA-maksamiseen 47 prosenttia (vastaava luku 32 prosenttia joulukuussa 2007) kyselyyn vastanneista 273 taloushallinnon ammattilaisesta oli sitä mieltä, että SEPA on organisaation taloushallinnolle euroon siirtymistä suurempi muutos. 39 prosenttia piti euron käyttöönottoa SEPAa suurempana muutoksena. ”Näkemys siitä, että SEPA-hanke on euroa suurempi muutos tulee vahvistumaan taloushallinnon ammattilaisten keskuudessa jatkossakin. Euromaksualueeseen siirtyminen on teknisesti huomattavasti suurempi muutos kuin euroon siirtyminen. SEPA-muutoksen laajuus konkretisoituu organisaatioille vähitellen uusien maksupalvelujen käyttöönoton myötä”, sanoo Matti Luoto. Yhtenäinen euromaksualue mullistaa maksamisen lait, pankkipalvelut ja rahan liikkumisen yli rajojen. Baswaren selvitys osoittaa, että nopeimmat suomalaisorganisaatiot ovat jo siirtyneet SEPA-maksamiseen yhden tai kahden pankin kanssa tammikuussa 2010. ”Mitä aiemmin yritys on valmis siirtymään SEPAan sitä enemmän yritys saa siitä myös hyötyjä kun maksaminen nopeutuu ja tulee edullisemmaksi”, kertoo Matti Luoto. Selvityksen mukaan noin 65 prosenttia organisaatioista näkee euromaksualueen positiiviset vaikutukset maksuliikenteen tehostumisen ja yhtenäistymisen myötä. Noin kolmasosa näkee SEPAn lähinnä vain pakollisena muutoksena. ”Kaikkien organisaatioiden on siirryttävä euromaksualueeseen, ja niiden täytyy itse toteutettaa sen myötä tulevat mittavat muutokset”, sanoo Matti Luoto. Takarajan lähestyminen tiedostetaan Suomessa aiempaa paremmin. ”Päivitykset voivat silti vielä yllättää monet. Mikäli liian moni organisaatio jäättää päivitysten toteutuksen vuoden lopulle, on mahdollista ettei talon ulkopuolista SEPA-osaamista ole tarjolla riittävästi”, jatkaa Matti Luoto. Pankkien SEPA-palveluja odoteltu – ERP-järjestelmien SEPA-valmiudet heikkoja Suurin osa yrityksistä on toteuttamassa SEPA-siirtymän sitten kun SEPA-palvelu on saatavissa pankeilta, ja kun ohjelmistotoimittajat pystyvät laajasti tarjoamaan SEPA-ominaisuuksia. Pankkien SEPA-valmiudet arvioi hyviksi tai erittäin hyviksi 59 prosenttia vastaajista. ”SEPA-palvelujen käyttöönotto ei edennyt syksyllä 2009 johtuen pankkien palvelujen keskeneräisyydestä ja siitä etteivät SEPA-palvelut olleet pankeilla tuotannossa. Tämä on osaltaan vaikuttanut yritysten SEPA-valmiuksiin, ja siirtänyt palvelujen käyttöönottoa vuoden 2010 puolelle”, kertoo Matti Luoto. SEPA-päivitysten yhteydessä organisaatiot ovat tekemässä myös muita prosessimuutoksia, joista suositummaksi nousivat tietoturvan parantaminen sekä verkkolaskujen lisääminen. Luottamus maksuliikennetoimittajiin on kyselyn mukaan lisääntynyt selvästi, ja peräti 77 prosenttia vastaajista arvioi niiden SEPA-valmiudet hyviksi tai erittäin hyviksi. ERP-järjestelmien SEPA-valmiudet arvioi hyviksi tai erittäin hyviksi vain alle neljännes taloushallinnon ammattilaisista. Lisätietoja: Matti Luoto, Basware Oyj, p. +358 50 557 2204 Juha Väänänen, Basware Oyj, p. +358 500 602554 Basware Basware on hankinnasta maksuun -ratkaisujen sekä taloushallinnon ohjelmistojen johtava toimittaja. Yli 850 000 käyttäjää yli 50 maassa käyttää Baswaren ohjelmistoja talousprosessiensa automatisoimiseen. Ohjelmistot tehostavat prosesseja sekä parantavat niiden läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta. Baswaren liikevaihto vuonna 2009 oli 92 miljoonaa euroa. Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on seitsemän tytäryhtiötä Euroopassa ja yksi Yhdysvalloissa. www.basware.fi ¹ Basware selvitti kyselytutkimuksella yritysten ja organisaatioiden SEPA-valmiuksia Suomessa. Kysely toteutettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Siihen vastasi 273 taloushallinnon ammattilaista eri toimialojen yrityksistä ja organisaatioista. Basware on seurannut tutkimuksilla yritysten SEPA-valmiuksia vuodesta 2007 lähtien. www.basware.fi/SEPA