Suomi otti loppukirin SEPA-päivityksissä
Espoo 2.3.2011- Suomi siirtyi vuoden vaihteessa yhdessä muun Euroopan kanssa uuteen SEPA-maksamisen aikakauteen. SEPAn myötä maksaminen tehostuu ja nopeutuu ja se lisää koko yhtenäisen euromaksualueen kilpailukykyä. Ohjelmistoyhtiö Baswaren tuoreen selvityksen¹ mukaan Suomessa merkittävin muutos on ollut taloushallinnon SEPA-valmiuksien nopea kehittyminen. Puolet Suomen talousjärjestelmistä päivitettiin SEPA-valmiiksi vain kuudessa kuukaudessa.
Ohjelmistoyhtiö Basware on tehnyt SEPAan liittyviä selvityksiä jo vuosien 2007- 2008 vaihteesta ja nyt toteutettu kysely oli järjestyksessään seitsemäs. Edelliseen elokuussa 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna taloushallinnon järjestelmien päivityksissä tehtiin suuri harppaus, sillä elokuussa ainoastaan 29 prosenttia talousjärjestelmistä oli päivitetty SEPA-yhteensopiviksi. Nyt luku oli peräti 71 prosenttia. Maksuliikenteen osalta päivitysluku on vieläkin korkeampi 78 prosenttia, kun se elokuussa oli 41 prosenttia.
”Loppuvuonna tehtyjen päivitysten kiri oli hämmästyttävä ja positiivinen yllätys, vaikka ruuhkaa osattiinkin odottaa. Noin joka toinen organisaatio kokee SEPA-muutoksen yhtä suurena kuin aikanaan muutoksen euroon siirtymisessä. Euro oli konkreettinen ja taloushallinnossa laajasti näkyvä muutos. SEPA puolestaan on enemmän tietotekninen ja asiantuntijoiden toteuttama muutos”, kertoo Baswaren SEPA-asiantuntija Matti Luoto.
SEPA eteni organisaation koosta riippumatta
Selvityksen mukaan taloushallinnon ohjelmistoja käyttävät organisaatiot etenevät SEPA-aikaan tasatahtia koosta riippumatta. Työtä on kuitenkin paljon vielä edessä ohjelmistopäivityksessä saadun SEPA-valmiuden jälkeenkin, koska uusia maksuaineistoja ja tiedonsiirtokanavia joudutaan testaamaan kunkin pankin ja järjestelmän osalta erikseen. SEPA-projekti onkin yhä käynnissä noin 50 prosentilla vastaajista ja viidellä prosentilla projekti on vielä kokonaan aloittamatta.
64 prosenttia vastaajista haluaa myös Web Services -yhteyden samalla kertaa SEPAn kanssa. Tietoturvan parannusta toivoo vain 13 prosenttia, joten valtaosa vastaajista kokee SEPAn pakollisena muutoksena ja muutokset halutaan toteuttaa kerralla kuntoon.
”Taloushallinnon valmiudet ovat kehittyneet huomattavan nopeasti elokuun jälkeen ja ohjelmistotasolla SEPA-valmiudet ovat Suomessa jo lähes toteutuneet. Maksuliikenteen osalta tilanne on vieläkin parempi, sillä lähes 80 prosenttia vastaajista kertoi maksuliikenteen jo olevan SEPA-valmis”, kertoo Luoto.
SEPA-tilisiirron käyttö lisääntyi voimakkaasti loppusyksyn aikana ja nyt se on ainoa käytössä oleva tilisiirtopalvelu jo 47 prosentilla maksajaorganisaatioista. Tämän myötä myös SEPAn uudet palautesanomat on otettu laajasti käyttöön. SEPA-muunninta harkitsevien osuus on jatkuvasti pienentynyt ja nyt peräti 90 prosenttia arvelee siirtyvänsä uuteen maksutapaan päivittämällä koko taloushallintonsa SEPA-yhteensopivaksi.
”Kaikissa maksuaineistoja tuottavissa järjestelmissä ei ole kuitenkaan huomioitu maksusanomien pankkikohtaisia eroja, eikä myöskään eri tiedonsiirtokanaviin liittyviä eroja. Näiden myötä muunninratkaisujen tarve voikin vielä yllättää monen, erityisesti SEPA-päivityksen 31.10.2011 päättyvän erityispalveluajan loppuun jättävän organisaation”, arvelee Matti Luoto.
Nykyisistä suoraveloitusta käyttävistä organisaatioista puolet aikoo siirtyä verkkolaskuun ja lopuista puolet SEPA-suoraveloitukseen. Peräti joka neljäs suoraveloittaja aikoo luopua palvelusta kokonaan.
SEPAn yllätykset ja vaikutukset
Tällä hetkellä 36 prosenttia vastaajista ilmoittaa SEPA-projektin päättyneen. Yllätyksiä SEPA-hankkeessa koki 37 prosenttia selvitykseen vastanneista. Noin puolet heistä kertoi yllätyksenä tulleen muun muassa pankkien aikatauluongelmat sekä SEPA-palvelujen erilaisuuden.
SEPAn vaikutuksista vastaajilla oli vielä vaihtelevia arvioita. Alkuhankaluuksien ohella mainittiin positiivisina muutoksina uudet palauteaineistot ja negatiivisena muutoksena pitkät tilinumerot ja enintään kahdeksan hyvityslaskun erittelymahdollisuus. Huomattava osa vastaajista näkee kuitenkin SEPAn tuovan tulevaisuudessa hyötyjä maksamisen helpottuessa, halventuessa ja nopeutuessa SEPA-alueella.
Baswaren SEPA-selvityksien aikana yli kolme neljäsosaa vastaajista teki SEPA-suunnitelman ja heistä neljäsosa luotti ohjelmistotoimittajan apuun muutoksessa.
”SEPA on kokonaisuus, johon kuuluu useita palvelumuutoksia. Kiireellisintä on saada kaikkien ”mattimyöhäistenkin” maksuliikenne SEPA-aikaan. Keskitetty maksujärjestelmä on tärkeä myös jatkossa, sillä maksaminen ja muut yritysten pankkipalvelut, kuten XML-tiliraportointi, tulevat SEPAn myötä vielä kehittymään voimakkaasti lähivuosinakin”, summaa Luoto.
Pankkien kilpailuttaminen SEPAn vuoksi näyttää jäävän vähäiseksi, ainoastaan noin joka kymmenes aikoo kilpailuttaa. Sepa näyttää vahvistavan Suomessa toimivien pankkien asemaa, sillä joka neljäs ulkomaisissa pankeissa tilejä omaava vastaaja aikoo vähentää ulkomaisten pankkitilien määrää.
Lisätietoja:
Matti Luoto, Basware Oyj, +358 50 557 2204
Juha Väänänen, Basware Oyj, +358 500 602554
¹ Basware selvitti kyselytutkimuksella yritysten ja organisaatioiden SEPA-valmiuksia Suomessa. Kysely toteutettiin tammikuussa 2011. Siihen vastasi 403 taloushallinnon ammattilaista eri toimialojen yrityksistä ja organisaatioista. Basware on seurannut tutkimuksilla yritysten SEPA-valmiuksia vuodesta 2007 lähtien.
www.basware.fi/sepa
Basware on hankinnasta maksuun -ratkaisujen sekä talousohjauksen ohjelmistojen johtava toimittaja. Yli miljoona käyttäjää yli 50 maassa hyödyntää Baswaren ohjelmistoja talousprosessiensa automatisoimiseen. Ohjelmistot tehostavat prosesseja sekä parantavat niiden läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta.
Baswaren liikevaihto vuonna 2010 oli 103 miljoonaa euroa. Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on seitsemän tytäryhtiötä Euroopassa ja yksi Yhdysvalloissa. www.basware.fi