Ajatustyöntekijöiden mielenterveysperusteisten sairauslomapäivien määrä noussut 68% vuodesta 2019 vuoteen 2023 – kustannukset työnantajille lähes tuplaantuneet
TIEDOTE
Heltin ajatustyöhön erikoistuneen työterveyden vuosien 2019-2023 datan mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot jatkavat kasvuaan.
“Olemme tarkastelleet kuluvan vuoden dataa ja erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja useamman vuoden ajalta. Mikäli kuluvan vuoden mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen taso pysyy samana loppuvuoteen asti, on mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolopäivien määrä vuonna 2023 68% korkeampi kuin vuonna 2019 (kunkin vuoden jäsenmäärään suhteutettuna). Olemme ennusteessa huomioineet ainoastaan työterveydessä kirjoitetut sairauspoissaolot, emmekä lainkaan omailmoitteisia sairauspoissaoloja. Omailmoitteiset sairauslomat mukaanlukien määrä olisi mitä todennäköisimmin vielä korkeampi,” toteaa Heltin johtava työterveyslääkäri, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anna-Mari Lahtinen.
Heltin ajatustyöhön erikoistuneen työterveyden data vuosilta 2019-2023 osoittaa mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvaneen vuosi vuodelta:
Vuonna 2020 nousu vuoteen 2019 verrattuna oli +11,7 %
Vuonna 2021 nousu vuoteen 2020 verrattuna oli + 31,6 %
Vuonna 2022 nousu vuoteen 2021 verrattuna oli +1,3 %
Ennuste: Tammikuu-syyskuu 2023 datan perusteella vuonna 2023 nousu vuoteen 2022 verrattuna tulee olemaan vähintään +13,6%.
Reaktiot vaikeaan stressiin mielenterveysperusteisten sairauslomien syynä lisääntynyt – ahdistuneisuus tyypillisin syy ottaa yhteyttä työterveyteen mieleen liittyvissä asioissa
“Me Heltissä seuraamme tiiviisti ajatustyöntekijöiden työkykyä sekä hyvinvointia ja tässä ryhmässä erilaiset mielen oireet ovat lisääntyneet – tämä näkyy myös mieleen liittyvien yhteydenottojen sekä mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen lisääntymisenä,” kertoo psykologian tohtori, kouluttajapsykoterapeutti ja Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja Katri Kanninen.
● Tyypillisin syy mieleen liittyvissä yhteydenotoissa vuonna 2022 oli ahdistuneisuus (23%). Eri asteinen stressi (6%), työkuormitus (14%) tai uupumus (10%) olivat Heltin työterveyspalveluita käyttävän henkilön yhteydenoton syynä.
● Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutusmishäiriöiden [F43] osuus mielenterveys- perusteisten sairauslomien syynä on kasvanut merkittävästi vuoden 2022 ja 2023 aikana verrattuna aiempiin vuosiin.
● Keskimäärin ajatustyöntekijä on vuonna 2023 poissa mielenterveyssyistä vuonna 2,16 päivää, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 1,28 päivää.
“Huolestuttavaa on erityisesti mielenterveyssyistä johtuvien ajatustyöntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen vuosi toisensa jälkeen. Sairauspoissaolo mielenterveyssyistä kertoo meille oireiden päässeen jo niin pitkälle, että se estää työnteon ja oireiden taltuttamiseen tarvitaan sairauslomaa,” Katri Kanninen jatkaa.
Työnantajille koituvat mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset lähes tuplaantuneet vuosien 2019-2023 välillä – nykytasolla 100 henkilön työpaikassa kustannukset lähes 80 000 € vuodessa
“Työskentelemme pääosin pk-yritysten kanssa, jotka toimivat jo muutenkin vaikeassa toimintaympäristössä. Mielenterveysperusteisten sairauslomien välittömät ja välilliset kustannukset kolahtavat lujaa pk-yrityksiin,” summaa Heltin asiakkaita kohtaava Anna-Mari Lahtinen.
Esimerkkinä 100 henkilöä työllistävän yrityksen mielenterveysperusteisten sairauslomapäivien määrän ja kustannusten kehitys vuosina 2019-2023 Heltin työterveyden datan mukaisesti.
Vuosi |
Mielenterveys- perusteisten sairauslomapäivien määrä / vuosi |
Kustannus työnantajalle [EK:n mukaan |
2019 |
128 päivää |
47 360 € |
2020 |
144 päivää |
53 280 € |
2021 |
191 päivää |
70 670 € |
2022 |
192 päivää |
71 040 € |
2023 |
216 päivää |
79 920 € |
Lukujen taustalla Heltin työterveyden data vuosilta 2019-2023 jonka mukaan keskimäärin ajatustyöntekijä on vuonna 2023 poissa mielenterveyssyistä vuonna 2,16 päivää ja vuonna 2019 vastaava luku oli 1,28 päivää.
“Yleisen maailmantilanteen, koronavuosien ja kiihtyneen työelämän ja monen muun syyn vuoksi, kokonaiskuormitus on noussut lähes kaikilla. Työpaikoilla ei voida muuttaa globaalia tilannetta eikä ihmisen privaattielämän tilanteita, mutta työn osuutta kokonaiskuormituksen aiheuttajana voimme madaltaa ja siihen pitäisi todella konkreettisesti tarttua jokaisella työpaikalla,” summaa Katri Kanninen.
Lisätietoja antavat:
Katri Kanninen
Psykologian tohtori, kouluttajasykoterapeutti, tietokirjailija, Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja
katri.kanninen@heltti.fi
040 741 7795
Anna-Mari Lahtinen
Heltin johtava työterveyslääkäri
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
050 348 9579
Lisätietoja Heltistä
Heltti on ajatustyöhön erikoistunut suomalainen yritys, joka tarjoaa ajatustyöpaikoille kohdennetun työterveyden ja mielen tuen palveluiden lisäksi myös työkykyjohtamisen, organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen palveluita.
Heltin kuluttajille suunnattu withHeltti puolestaan tarjoaa terapiapalveluita, kuten psykologien toteuttamaan lyhytterapiaa, psykoterapiaa, pari- ja perheterapiaa sekä nuorten terapiaa ajatustyöntekijöille sekä heidän läheisilleen.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttava Shortum on myös osa Helttiä, ja tarjoaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille lyhytterapeuttisen työotteen sekä terapiataitojen täydennyskoulutusta.
Tehtävämme on auttaa ihmisiä ja ajatustyöyrityksiä voimaan paremmin.
Avainsanat: