Huhtamäen tulosparannus ja vahva kassavirta jatkuivat kolmannella neljänneksellä

Huhtamäen tulosparannus ja vahva kassavirta jatkuivat kolmannella neljänneksellä Kuluttajapakkauksiin erikoistuneen Huhtamäen liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2001 kolmannella neljänneksellä. Haastavassa markkinatilanteessa yhtiön tulos parani selvästi, ja se tuotti vahvaa kassavirtaa. Konsernin liikevaihto kehittyi odotusten mukaisesti valtaosan jaksosta. Myynti notkahti tuntuvasti syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen, mutta jakson kokonaiskasvuksi muodostui silti 3 % verrattuna vuoden 2000 vastaavaan pro forma -lukuun. Vahvistuneiden katteiden ansiosta liikevoitto (ennen liikearvon poistoja) kasvoi 11 %. Tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 5 % ja vastaava liikevoitto 18 %. Voitto osaketta kohti (ennen liikearvon poistoja) parani vuosineljänneksen aikana 17 % ja oli tammi-syyskuussa 3,20 e, 12 % yli edellisvuotisen. Avainluvut Q3 Muutos Q1-Q3 Muutos milj. euroa % % Liikevaihto 585,2 3 1.804,7 5 Liikevoitto* 53,9 11 166,5 18 Voitto ennen vähemmistöosuutta 42,8 4 129,4 6 ja veroja* Voitto osaketta kohti* 1,10 17 3,20 12 *ennen liikearvon poistoja Useimmilla alueilla ja pakkauslohkoilla liiketoiminta on palautunut lokakuussa normaalille tasolle. Yhdysvalloissa tarjoilupakkausten kysyntä on edelleen laimeaa. Elleivät markkinat entisestään heikkene, yhtiö uskoo edelleen koko vuoden osakekohtaista voiton parantuvan viimevuotisesta. Vuonna 2002 Huhtamäki tuo uusia lupaavia tuotteita kasvaville markkinalohkoille. Yhtiön sisäisiä rationalisointi- ja säästöohjelmia on vauhditettu. Yhtiön näkymät eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomat maailmantalouden kehityksestä. Espoo, 6.11.2001 Huhtamäki Oyj Hallitus Myynnin kasvu jatkui, katteet vahvistuivat Huhtamäen liikevaihto tammi-syyskuussa oli 1.804,7 milj. e, 5 % enemmän kuin viime vuoden vastaava pro forma -luku. Yhdeksän kuukauden volyymikasvu oli 2 %, hinnankorotusten vaikutus niinikään 2 % ja yrityskauppojen nettovaikutus 1 %. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 585,2 milj. e. Heikko syyskuun jälkipuoli painoi volyymikasvun yhteen prosenttiin. Alentuneiden raaka-ainehintojen johdosta myös hinnat alenivat prosentin. Valuuttakurssimuutokset alensivat liikevaihtolukua 2 %, kun taas yrityskaupat kasvattivat sitä 5 %. Food Service liiketoiminta-alue eteni jälleen voimakkaasti; sen kasvu oli jakson aikana 6 % ja tammi-syyskuussa 13 %. Consumer Goods -alueen myynti säilyi ennallaan. Kummankin alueen liikevoittomarginaali vahvistui kolmannella neljänneksellä. Se oli Food Service -alueella 9,4 % liikevaihdosta (9,0% vuosi sitten) ja Consumer Goods -alueella 7,4 % (5,6 %). Euroopan osuus yhdeksän kuukauden liikevaihdosta oli 50 %, Amerikan 35 % sekä Aasian, Oseanian ja Afrikan 15 %. Suomen osuus oli 3 %. Euroopassa tammi-syyskuun liikevaihdoksi muodostui 904,6 milj. e, prosentin vähemmän kuin viime vuonna. Kolmannella vuosineljänneksellä myynti aleni 5 %. Näennäinen heikkous johtuu pääosin paperinkeräystoiminnan alhaisesta liikevaihdosta, alentuneiden raaka- ainehintojen siirtymisestä loppuhintoihin sekä vetäytymisestä eräiltä kannattamattomilta tuotealoilta. Kolmannen neljänneksen liikevaihtoon vaikuttivat myös vaisu jäätelösesonki sekä asiakkaiden varastojen purku jakson lopulla. Jakson liikevaihto aleni hienokseltaan Pohjois- ja Keski- Euroopassa sekä Iso-Britanniassa. Etelä-Euroopan epätyydyttävä kehitys johti henkilövaihdokseen aluejohdossa. Food Service -alueen kasvu jatkui Euroopassa. Markkinoille tuotiin kaksi uutta premium-luokan kahvipikaria, Cuppoccino ja Grippo, jotka vauhdittavat entuudestaan nopeasti kasvavaa Coffee to Go -segmenttiä. Pikaruokailussa käytettävien Strongholder -kuitutarjottimien kysyntä jatkui hyvänä ja Polarity -nimellä markkinoitava jäädykepikarisarja sai hyvän vastaanoton Iso-Britanniassa. Catering-tuotteiden menekki oli vakaata, ja uusi tuoretuotepakkauksiin erikoistunut kenttäorganisaatio alkoi saada uusia asiakkaita vakaan kuitupakkaustoiminnan rinnalle. Consumer Goods -alue kehittyi Euroopassa hitaammin. Jäätelöpakkausten laimea kysyntä vaikutti kovien pakkausten menekkiin vuosineljänneksellä. Joustopakkausten myynti veti henkeä usean vuosineljänneksen voimakkaan kasvun jälkeen. Muut kuin elintarvikepakkaukset kehittyivät kokonaisuutena hyvin, ja Saksan kalvoyksikkö teki edelleen vakaata tulosta. Euroopan liikevoitoksi kolmannella vuosineljänneksellä muodostui 21,2 milj. e eli saman verran kuin vuosi sitten. Alueen liikevoittomarginaali vahvistui hieman ja oli 7,3 % liikevaihdosta. Tammi-syyskuussa Euroopan liikevoitto kasvoi 20 %, ja vastaava liikevoittomarginaali, 7,9 %, oli 1,4 prosenttiyksikköä viimevuotisen edellä. Sijoitetun pääoman tuotto (RONA) vahvistui 13,5 prosenttiin oltuaan vuotta aiemmin 11,0 %. Amerikassa tammi-syyskuun liikevaihdoksi muodostui 624,4 milj. e, missä kasvua oli 38 %. Paljolti yritysostoihin perustuva kasvu hidastui kolmannella neljänneksellä 28 prosenttiin. Myynti eteni suunnitelmien mukaisesti syyskuun 11. päivän terroritekoihin asti, mutta näiden jäljiltä syyskuun liikevaihto jäi tavoitteista noin 20 %. Food Service - alue kärsi vielä tuntuvammin ja myös Consumer Goods -alue heikkeni, mutta vähittäiskaupan kerta-astioiden menekki reagoi tuskin lainkaan. Useimmilla lohkoilla toiminta palasi normaaleihin uomiinsa lokakuun mittaan. Kriisin vaikutukset eivät ulottuneet Etelä-Amerikkaan, missä hyvä kehitys jatkui. Olosuhteisiin nähden Amerikassa saavutettua 29 prosentin liikevoiton kasvua ja hienoista katteiden vahvistumista on pidettävä hyvänä suorituksena. Tammi-syyskuussa alueen liikevoitto kasvoi 35 %. Yhdeksän kuukauden liikevoittomarginaali oli 8,9 %, vain hieman edellisvuotista alempi. RONA oli tyydyttävät 14,9 %. Aasian, Oseanian ja Afrikan alueiden liikevaihdoksi muodostui kolmannella neljänneksellä 96,7 milj. e ja tammi-syyskuussa 275,7 milj. e. Oseanian myyntiluvut heikenivät osin valuuttakurssimuunnosten, osin Food Service -alueen ja joustopakkausten vaimean kysynnän vuoksi. Aasiassa kasvu jatkui, ja myös Afrikassa kehitys kääntyi myönteiseen suuntaan. Alueen liikevoitto yli kaksinkertaistui kolmannella neljänneksellä verrattuna vuoden 2000 pro forma -lukuun. Tammi-syyskuun liikevoitoksi muodostui 19,8 milj. e eli 7,2 % liikevaihdosta. RONA vahvistui edellisestä neljänneksestä 11,0 prosenttiin. Tulosparannus edelleen raiteillaan Konsernin myönteinen tuloskehitys jatkui. Jalostusarvo kasvoi hienokseltaan kuukausi kuukaudelta, ja useimpien yksikköjen liikevoittomarginaalin vahvistuminen kertoo toiminnan tehostumisesta. Käyttöpääoman aleneminen kasvatti osaltaan vahvaa kassavirtaa. Liiketoiminnan liikevoitto kasvoi kolmannella neljänneksellä 17 %. Yhdeksän kuukauden vastaava luku kasvoi 20 % ja oli 147,4 milj. e eli 8,2 % liikevaihdosta. Marginaali vahvistui täyden prosenttiyksikön viimevuotisesta. Konsernin rojaltituloista ja jakamattomista kuluista muodostui tammi- syyskuussa 19,1 milj. euron nettotulo. Täten konsernin liikevoitoksi tammi-syyskuussa muodostui 166,5 milj. e, 18 % enemmän kuin edellisvuonna. Vastaava liikevoittomarginaali, 9,2 %, oli sama kuin vuotta aiemmin. Liikearvon poistot olivat 32,4 milj. e, joten liikevoitoksi ko. poistojen jälkeen tuli 134,1 milj. e, 21 % yli edellisvuotisen ja 7,4 % liikevaihdosta. Tammi-syyskuun nettorahoituskulut olivat 37,9 milj. e, 94 % enemmän kuin vuoden 2000 vastaava pro forma -luku. Suuruusluokan muutos johtuu ennen muuta Yhdysvalloissa vuoden 2000 lopulla tehdyistä kahdesta yritysostosta, mutta arvostus- ja ajoitustekijät vaikuttavat vertailuihin neljännesvuositasolla. Kolmannella neljänneksellä rahoituskulujen kasvu jäi 46 prosenttiin. Viimeisellä neljänneksellä omien osakkeiden takaisinostoon sitoutunut pääoma kasvattaa hieman rahoituskuluja. Voitto ennen vähemmistöosuutta ja veroja oli kolmannella neljänneksellä 32,2 milj. e (+ 2 %) ja tammi-syyskuussa 97,0 milj. e. (+ 5 %). Yhdeksän kuukauden verot pysyivät ennallaan 27,0 milj. eurossa, minkä johdosta konsernin nettovoitto parani 8 % ja oli 65,7 milj. e. Tammi-syyskuun voitto osaketta kohti ennen liikearvon poistoja parani 12 % edellisvuoden pro forma -luvusta ja oli 3,20 milj. e. Vastaava tunnusluku ao. poistojen jälkeen oli 2,14 euroa, missä kasvua oli 11 %. Investoinnit ja poistot tasatahdissa Konsernin investoinnit tammi-syyskuussa olivat 83,1 milj. e, kun vastaavat poistot olivat 85,0 milj. e. Tuotantorakenteen tehostamiseen liittyviä hankkeita jatkettiin, ja uusien jakelukeskusten rakentaminen Suomessa ja Saksassa eteni konkreettiseen vaiheeseen. Ylimääräinen yhtiökokous 10.10. päätti omien osakkeiden mitätöinnistä Huhtamäen ensimmäinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma käynnistyi huhtikuussa 2001 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutukseen perustuen. Valtuutuksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä, 5 % liikkeellä olevista osakkeista, tuli täyteen elokuussa. Syyskuun alkupuolella yksi yhtiön pääomistajista, Stichting Van Leer Group Foundation, ilmaisi halunsa luopua omistamistaan Huhtamäen osakkeista, jotka edustivat 14,6 prosenttia osakekannasta. Huhtamäen hollantilainen tytäryhtiö Huhtamaki Finance B.V. osti kyseiset osakkeet 11.9. hintaan 34,59 euroa osakkeelta. Täten Huhtamäen ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön omistukseen oli tullut yhteensä 6.172.015 yhtiön omaa osaketta. Hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle 10.10. päättämään yhtiön osakepääoman alentamisesta 20,985 milj. eurolla 86,033 milj. euroon mitätöimällä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Tähän liittyen yhtiöjärjestykseen tehtiin joukko muutoksia. Osakepääoman alarajaksi tuli 80 milj. e. Yhtiön hallituksessa voi nyt olla kuudesta yhdeksään jäsentä. Suomen Kulttuurirahaston ja Stichting Van Leer Groupin oikeus nimetä hallitukseen yksi tai kaksi edustajaansa poistettiin, koska ao. säätiöiden keskinäinen osakassopimus oli rauennut. Yhtiön suurin omistaja on Suomen Kulttuurirahasto, joka yhdessä Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen kanssa omistaa 18,2 % liikkeessä olevista osakkeista. Säätiö on ollut Huhtamäen pääomistaja vuodesta 1943, jolloin yhtiön perustaja perheineen lahjoitti sille osake- enemmistön. Vahva kassavirta ja tavoitteiden mukainen taseen rakenne Huhtamäen nettovelka oli syyskuun loppuun mennessä alentunut 625 milj. e eli 46 % vuoden alun tilanteesta. Kehitys heijastaa ennen muuta Van Leer -teollisuuspakkausryhmän myyntiä alkuvuodesta, mutta myös liiketoiminnan vahvaa kassavirtaa. Käyttöpääoman aleneminen ja Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen vauhdittivat osaltaan kehitystä kolmannella neljänneksellä, jolloin nettovelka aleni 118 milj. e. Tammi-syyskuun vapaa kassavirta (liiketoiminnan tulos vähennettynä investoinneilla, koroilla ja veroilla) oli noin 100 milj. e. Syyskuun lopussa konsernin velkaantumisaste (nettovelan suhde omaan pääomaan) oli 66 %, ja oma pääoma osaketta kohti 33,84 e. Lokakuun aikana taseen rakenne on kuitenkin jälleen muuttunut tuntuvasti. Omien osakkeiden takaisinosto sitoi yhteensä 207 milj. e. Syyskuun lopun taseessa ko. osakkeet sisältyvät vielä rahoitusomaisuuteen. Mitätöinnin jälkeen oma pääoma on alentunut 207 milj. e. Nettovelka on noussut noin 945 milj. euroon, ja velkaantumisaste on 104 % eli konsernin tavoitteiden mukaisella tasolla. Kehitys osakemarkkinoilla Huhtamäen osake oli kolmannella vuosineljänneksellä hyvässä vireessä sekä kaupankäyntivolyymien että kurssikehityksen osalta. Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma lisäsi osaltaan osakevaihtoa, mutta se jatkui vilkkaana koko jakson ajan. Osakekurssi kohosi tasolle 35-36 e, jolla se on pysytellyt lokakuun lopulle. Liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärä on nyt 25.303.948 oltuaan aiemmin 31.475.963. Tunnuslukujen laskennassa on käytetty yhdeksän kuukauden keskiarvona lukua 30.619.144; kolmannen neljänneksen keskiarvo oli 29.269.566. Yhtiön rakenne Yhtiön sisäiset rationalisointiohjelmat jatkuivat. Yhdysvalloissa ilmoitettiin Mt. Carmelin (Pennsylvania) muovipakkaustehtaan sulkemisesta ja East Providencen (Rhode Island) kartonkipikarituotannon siirrosta Fultoniin (New York). Syyskuun lopulla päätettiin myös tuntuvasta toimihenkilösupistuksesta Watervillessa (Maine). Nämä toimenpiteet vähentävät yhteensä 210 työpaikkaa. Euroopassa Groenlon kartonkipikaritehtaan sulkeminen on saatu päätökseen. Vireillä on useita muita toimenpiteitä, joista kerrotaan paikallisesti vielä ennen vuoden loppua. Hallitus ja johtokunta Stichting Van Leer Group Foundationin nimeämät hallituksen jäsenet Ivar Samrén ja Harry Leliveld erosivat yhtiön hallituksesta 11.9. Aiemminkin Huhtamäen johtotehtävissä toiminut ekonomi Kalle Tanhuanpää nimitettiin johtokunnan jäseneksi ja markkinointijohtajaksi vuoden 2002 alusta. Henkilöstö Syyskuun lopussa Huhtamäen palveluksessa oli 17.593 henkilöä, 528 vähemmän kuin edellisen neljänneksen päättyessä. Supistuminen on osin kausiluontoista mutta heijastaa myös meneillään olevaa tuotannon tehostamista. ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2001/11/06/20011106BIT00470/bit0003.doc The Full Report http://www.waymaker.net/bitonline/2001/11/06/20011106BIT00470/bit0003.pdf The Full Report